Järjestötoiminnan tietopalvelu – Työllisyys ja työttömyys


Kohti uutta työtä

Uusi työ – kansalaisjärjestöjen yhteinen työllisyysprojekti

Aaro Harju, Kristiina Backberg-Edvards (toim.)
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen Liikunta ja Urheilu, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto
Helsinki 2000, ISBN 952-91-2883-5


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on artikkelien kirjoittajien.


Uusi työ -projekti ja järjestöllinen työllistäminen
(Aaro Harju)

Uusi työ -projekti on jatkoa suomalaisen kolmannen sektorin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Projekti keskittyi kansalaisjärjestöjen työllistämismahdollisuuksien selvittämiseen ja tarvittavien uudistusesitysten valmisteluun. Kolmannella sektorilla tarkoitetaan Suomessa kansalaisten muodostamia ja johtamia yhdistyksiä, uusosuuskuntia ja säätiöitä. Sektorille on tyypillistä yleishyödyllisyys, eettisyys, voittoa tavoittelemattomuus, yhteisöllisyys, solidaarisuus, yksilöllinen valinnanvapaus, joustavuus ja vapaaehtoisuus.


Työvoimapulan lisääntyessä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpanos on tärkeää saada käyttöön. Järjestöllinen työllistäminen on tässä yksi keino. Työttömien työllistyminen kansalaisjärjestöissä parantaa työllistetyn yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammattitaitoa. Lisäksi se tuo mukanaan sosiaalisia suhteita ja parantaa yleensä elintasoa. Toisaalta kansalaisyhteiskuntakin on vahvistunut, koska työllistettyjen työpanoksen avulla kansalaistoiminta on laajentunut, uusia palveluja on tuotettu, uusia innovaatioita on kehitetty ja yhdistysten vapaaehtoisten työpanosta on helpotettu. Nämä ovat kaikki tärkeitä tuloksia koko yhteiskunnan kannalta.


Projektin ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää mitä pitkäkestoisempien työsuhteiden luominen nuorille ja pitkäaikaistyöttömille edellyttää lainsäädännöltä ja taloudelliselta tuelta. Johtopäätöksiksi tuli, että yhdistelmätukityöjaksoa on pidennettävä 6-12 kuukaudesta jopa kolmeen vuoteen ja yhdistelmätuella työllistymisen pitää olla mahdollista jo 250 työttömyyspäivän eli käytännössä vuoden jälkeen. Yhdistelmätuki on erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tähtäävä työvoimapoliittinen toimenpide. Lisäksi pitkäkestoisempi työllistäminen vaatii kasvavaa julkista taloudellista tukea.


Toinen tarkoitus oli tehdä parannus- ja uudistusesityksiä viranomaisille ja poliittisille päättäjille siitä, millä tavalla nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä voidaan työllistää nykyistä enemmän kolmannelle sektorille. Työllistämiseen liittyvät hallintokäytännöt ovat erittäin monimutkaiset ja työläät. Projekti teki kuusi esitystä hallintokäytäntöjen yksinkertaistamiseksi koskien muun muassa palkan sivukulujen maksamista sekä työllistämistukien hakemista ja maksatusta. Yhdistelmätukea tulee myös korottaa, jotta työttömällä työnhakijalla on riittävä motivaatio työllistyä. Mielenkiintoisen lisän työttömien työllistämiseen tuo uusi kuntouttava työtoiminta, joka otettiin käyttöön 1.9.2001. Kolmannen sektorin kokonaiskapasiteetin hyödyntämiseksi projekti teki esityksen sektoria koskevan kansallisen kehittämisstrategian luomisesta.


Kolmas tehtävä oli selvittää uudet työnkuvat kolmannella sektorilla. Kansalaisjärjestötoiminnassa uusien työtehtävien kirjo on laaja. Eniten työttömiä työnhakijoita on työllistynyt sosiaalialalle, missä on myös suurimmat kasvun mahdollisuudet. Seuraavaksi eniten on työllistetty kiinteistö- ja siivoustyöhön mutta laajentumista rajoittaa alan kuuluminen myös yksityisen liiketoiminnan piiriin. Uutena aluevaltauksena työllistymiselle voidaan pitää ympäristöalaa. Tekniikan kehittymisellä on suuri merkitys moneen asiaan. Se muuttaa työn sisältöjä, työtapoja ja työntekijöiden kvalifikaatiovaatimuksia. Oleellisinta työllistymiselle kolmannelle sektorille ovat sosiaaliset taidot ja kyky hyödyntää uutta tekniikkaa.


Projektin neljäs tavoite oli koota kansalaisjärjestöille soveltuvat työhöntulokäytännöt ja –tukijärjestelmät. Koska neuvontaa ja tukea työttömien työllistämisessä tarvitaan, järjestöjen tulee luoda itselleen tukiorganisaatio. Se huolehtisi järjestöjen yhteisestä koulutustoiminnasta, aineistotuotannosta sekä edunvalvonnasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.


Viidentenä tehtävänä oli saattaa nuoriso-, liikunta- sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt yhteistyöhön nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Työllistäminen vaatii jatkossa monenlaista osaamista, jota ei välttämättä löydy yhdestä järjestöstä. Yhteistyöllä voidaan myös säästää voimavaroja ja parantaa toiminnan laatua. Suurimpia esteitä yhteistyölle ovat asenteet ja työn käytännön organisointi. Perinteisesti suomalaiset järjestöt eivät ole pitäneet yhteistyötä edes potentiaalisena vaihtoehtona.

Yhdistelmätukityö ja sen vaikutukset
(Petri Kinnunen)

Vuonna 1998 otettiin käyttöön yhdistelmätukityöjärjestelmä edistämään kolmannen sektorin työllistämistä. Yhdistelmätuki kokoaa työmarkkinatuen ja siihen lisätyn tukiosan yhteen, mikä sitten maksetaan Kelan kautta työnantajalle. Kokonaisuutena yhdistelmätukityöjärjestelmää voitaneen pitää onnistuneena työvoimapoliittisena interventiona, mutta eräiltä osin se on selkeästi keskeneräinen ja puutteellinen.


Vaikutukset työnantajayhdistyksille. Yhdistelmätukityön kautta järjestöihin tulleet työntekijät ovat mahdollistaneet työnantajayhdistyksissä kokonaan uudenlaisia työmuotoja, toimintatapoja ja palveluita, joita muutoin ei niihin olisi syntynyt. Kuitenkin vain harvoissa tapauksissa toimintamuoto on muuttunut pysyväksi tukityösuhteen päättymisen jälkeen. Mikäli yhdistystyönantaja on päättänyt jatkaa työtehtävää, siihen on rekrytoitu toinen yhdistelmätukeen oikeutettu työntekijä. Yhdistelmätuen lyhytkestoisuuden vuoksi työnantajat kokevat ongelmaksi työntekijöiden perehdytyksen, työhön oppimisen ja työkokemuksen karttumisen. Yhdistelmätukityötilanteessa työnantajallakin on koulutustarpeita.


Vaikutukset työntekijälle. Yhdistelmätukityö on kohentanut työntekijän itsetuntoa. Erityisesti miehet ovat kokeneet, että se on ollut merkittävä positiivinen elämänkokemus. Yhdistelmätukityö ei kuitenkaan luo pitkällä tähtäimellä hyvinvointia vaan merkitsee hetkellistä elämäntilanteen kohentumista. Siihen eivät valikoidu kaikkein pisimpään työttömänä olleet vaan pitkittyneellä pätkittäisellä työuralla olevat. Tiukasta ammatillisesta profiloitumisesta tuntuu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä työllistyttäessä kolmannen sektorin tehtäviin. Vastaavasti yleiset vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen valmiudet korostuvat.


Vaikutukset työvoimapoliittisen intervention näkökulmasta. Intervention positiivinen vaikutus on huomattava taloudellisten elinolosuhteiden kohenemisen, ihmissuhteiden monipuolistumisen, mielekkään ajankäytön ja elämänhallinnan lisääntymisen kautta. Yhdistelmätukityön negatiivisia puolia ovat olleet tyytymättömyys palkkaukseen ja työttömyysajan sosiaaliturvan karttumisehtoon. Tukityöjakson jälkeen voi muodostua myös tilanne, jossa työnhakija on putoamassa niin vapaitten kuin tuettujen työmarkkinoiden ulkopuolelle. Alueellisten työmarkkinoiden erityisluonne tulisi selkeästi tiedostaa ja ottaa huomioon työvoimapoliittista interventiota toteutettaessa. Yhdistelmätuki merkitsee paikallisesti voimavarojen lisäystä kulttuurin, vapaa-ajan ja sosiaalisen kanssakäymisen alueille ja on oletettavaa, että tällaisen toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset paikallisen integraation ja stabiiliuden vahvistumisena ovat huomattavat.

Mitä mieltä yhdistelmätuesta?
(Liisa Hokkanen)

Yhdistelmätuki sisältää mahdollisuuksia ja uhkia ja suhtautuminen näihin erittelee ihmisiä. Työntekijät ja kaventuvien työmahdollisuuksien alueella asuvat näkevät useammin uhkia ja toivovat eniten normaalia palkkatyökehitystä. Työnantajat, asiantuntijat ja kasvukeskusten asukkaat kaipaavat yhdistelmätuesta useammin sosiaalipolitiikan apuvälinettä ja näkevät sen puhtaana tukityöllistämisenä.


Mikäli yhdistelmätuen ehtoja muutetaan, on olemassa kaksi pääsuuntaa. Ensinnäkin kohti kansalaisyhteiskunnan laaja-alaista tukemista, jolloin yhdistelmätukeen oikeutettujen ryhmää on laajennettava. Toiseksi kohden syrjäytyneempien työllistämistä, jolloin tukityöllistämiseen tulee liittää koulutuksellisia ja kuntoutuksellisia elementtejä. Tosin tässä piilee riski siitä, että auttaessamme pitkittyneesti työttömiä sijoittumaan matalapalkkaisiin tukitöihin tuemme syrjäytymistä ylläpitävien rakenteiden syntymistä. Riippumatta näistä säädöksellisistä kehityslinjoista yhdistelmätuen merkitys tulee olemaan paikallisesti eriytynyt.


Eriytyvien piirteiden huomioiminen jo säädöstasolla voisi lisätä työllistämistoimenpiteiden tehokkuutta. Kun avoimilla työmarkkinoilla on mahdollisuuksia, pyrittäisiin sinne. Kun avoimet työmarkkinat eivät tarjoa työmahdollisuutta, kehitettäisiin tukityömarkkinoita niitä korvaaviksi ja mahdollistettaisiin yksilöllisesti pitkäaikaisemmat tukimuodot. Työllistämisen tukirakenne voisi painottua toisinaan taloudelliseen, toisinaan koulutukselliseen ja kuntoutukselliseen tukeen.


 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje