Järjestötoiminnan tietopalvelu – Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys


Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen
– Järjestöt suunnan näyttäjinä

Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist, toim.

Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja, 9/2011


*Seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Aaro Harju

 

Tasa-arvoa, terveyttä ja osallisuutta

Teos keskittyy monipuolisesti terveyden, tasa-arvon ja osallisuuden pohtimiseen ihmisten elämässä ja järjestötoiminnassa. Vaikka kirjan pääpaino on terveyden ja tasa-arvon edistämisessä, osallisuutta koskevat kohdat sopivat hyödynnettäviksi laajemminkin järjestötoiminnassa.

Rouvinen-Wilenius, Aalto-Kallio, Koskinen-Ollonqvist ja Nikula määrittelevät omassa artikkelissaan osallisuuden siten, että osallisuus on osallistumisen mahdollistama tunneperustainen ja yhteenkuuluvuuteen pohjautuva kokemus, jossa ihminen voi vaikuttaa itseään ja ympäristöään koskeviin asioihin ja toimia siinä aktiivisesti ja sitoutuneesti. Osallisuuden kokemus syntyy, kun ihmisissä herää tietoisuus ja kokemus muutoksen mahdollisuudesta. (Ks. esim. Flöjt 2000; Freire 2005.)

Kirjoittajat jakavat osallisuuden neljään eri tyyppiin Kohosen ja Tialan teoksen (2002) pohjalta. Tieto-osallisuuteen liittyy oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen. Tieto-osallisuus on osallisuuden helposti toteutettavin ja löyhin osallisuuden muoto. Tieto-osallisuus tarkoittaa sitä, että ihmisten saatavilla on tietoa kaikista niistä asioista, jotka koskevat heitä ja joista he ovat oikeutettuja olemaan tietoisia.

Suunnitteluosallisuus liittyy asioiden valmisteluvaiheeseen, jossa järjestön jäsen, kansalainen, asiakas osallistuu häntä itseään koskevan toiminnan suunnitteluun ja kertoo mielipiteistään. Tässä osallisuuden aste on edellistä kiinteämpi. Suunnitteluosallisuuden synonyymeinä käytetään usein käsitteitä valmistelu- ja konsuItaatio-osallisuus.

Toimintaosallisuus on ihmisten omaa toimintaa ja konkreettista osallistumista erilaisiin tehtäviin elinympäristössä, esimerkiksi talkootoiminta.

Päätösosallisuus antaa asianosaiselle itselleen mahdollisuuden osallistua häntä itseään koskeviin päätöksiin. Tämä osallisuuden taso on aiemmin esitettyjä osallisuuden muotoja sitovampi ja osallistavampi ja sisältää osallisuuden kannalta keskeisen elementin, mahdollisuuden osallistua itseään koskeviin asioihin. Päätösosallisuuden kohdalla voidaan puhua toimeenpano-osallisuudesta silloin, kun päätöksenteon yhteydessä tehdään yhdessä päätös myös siitä, miten sovittu päätös pannaan käytännössä toimeen ja mitä se edellyttää.

Kirjoittajien mukaan osallisuuden kokemusta vahvistavat psyykkisen, hengellisen ja emotionaalisen terveyden tekijät, kuten itsetunto ja sosiaaliset taidot sekä kyky käsitellä omia tunnetiloja rakentavalla tavalla. Osallisuus yksilötasolla on keskeinen terveyttä ja hyvinvointia tukeva voimavaratekijä, koska sen avulla ihminen voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Osallisuus auttaa ihmistä voimaantumaan. Voimaantuminen on ihmisistä ja heidän yhteistoiminnastaan lähtevä sisäinen voimantunne, ihmisille itselleen tärkeiden asioiden mahdollistaminen ja aktiivinen omaehtoinen toiminta (Lappalainen 2010). Voimaantuessaan ihmiset voivat kontrolloida omia päätöksiään ja toimiaan. Tehokkaimmat voimaannuttamiseen tähtäävät strategiat ovat Wallersteinin (2006) mukaan sellaisia, joissa rakennetaan ja vahvistetaan aitoa osallisuutta tukemalla yhteisön jäsenten itsenäistä päätöksentekoa, yhteisöllisyyttä, paikallisia siteitä ja voimaantumista.

Rouvinen-Wilenius ja Koskinen-Ollonqvist toteavat omassa artikkelissaan, että järjestöjen toiminnalle ominaista on osallisuuden kokemuksen mahdollistaminen ja sen edistäminen. Järjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan ytimessä ja tarjoavat areenan kansalaisten vaikuttamiselle ja osallistumiselle. Lisäksi järjestöt ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia ja välittävät siten jäsentensä tarpeita yhteiskunnallisten asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. (Demokratiapolitiikan suuntaviivat.)

Järjestöillä on keskeinen rooli ihmisten voimavarojen vahvistajana omassa toiminnassaan. Järjestöt mahdollistavat ihmisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuudet. Järjestöillä on tärkeä rooli osallisuuden edellytysten luojana ja osallisuuden väylien rakentajana. On tärkeää olla vuorovaikutusta, joka vahvistaa ihmisten kykyä ja mahdollisuuksia tehdä tietoisia valintoja elämässään. Tieto ei yksin riitä. Ihmisten resurssien tulee vahvistua voimavaroiksi. Voimavaroja vahvistetaan koherenssin tunteen, osallisuuden, vaikutusmahdollisuuksien, voimaantumisen ja sosiaalisen pääoman keinoin.

Ihmisellä tulee olla mahdollisuus päästä kokemaan osallisuutta ja saada käyttöönsä siihen sidoksissa olevia voimavaroja. Ihmisten pitää voida kokea, että järjestön toiminnassa varmistetaan ihmisille osallistumisen, osaamisen ja onnistumisen kokemuksia ja iloa. Tämä onnistuu, kun ihminen kokee, että hän voi osallistua käytännön toimintaan ja toiminta on ihmisten näkökulmasta mielekästä. Sen lisäksi toiminta vahvistaa ihmisten voimavaroja, tuottaa hyvää mieltä ja kannustaa edelleen osallistumiseen.

Järjestöjen toiminnalta edellytetään, että siinä kiinnitetään erityishuomiota ihmisten osallisuuden, kriittisen oppimisen, sosiaalisen pääoman ja koherenssin edellytysten vahvistamiseen. Järjestöt myös mahdollistavat yhteisöllisyyden ja osallisuuden syntymiselle foorumeita, ja ihmiset ovat aidosti osallisia toiminnassa omien voimavarojensa rajoissa.



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje