Järjestötoiminnan tietopalvelu – Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys

Identiteetit ovat liikkeessä

Aaro Harju

*Pääkirjoitus, Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 05.02.2008

Ihmisten identiteetit ovat nykyisin avoimia, desentralisoituneita, fragmentoituneita ja monikerroksisia. Identiteetti ei ole valmiiksi annettu asia, vaan se on mieluimmin prosessi. Se on muodostunut ja muuttuu muuttuvien kontekstien kanssa.

Näin toteavat brittiläiset identiteetin tutkijat. Heidän toteuttamansa CRE-tutkimus osoitti, että identiteetit muuttuvat ihmisen elämäntilanteiden muutoksen kanssa ja että identiteetit ovat vahvasti kontekstisidonnaisia. (esim. Brah 2007, Parekh 2007) Identiteetit eivät synny tyhjästä.

Tariq Ramadan (2005) väittää, että jokaisella meillä on monenlaisia ja muuttuvia identiteettejä, mutta konteksti määrittää, mitkä osat identiteetistä ovat milloinkin korostuneet.
 
Monikulttuurisuusasiantuntijoiden kokemus on, että on tärkeää, että ihmisellä on useampia merkityksellisiä identiteettejä, kuten kulttuurinen, ammatillinen, kansallinen, poliittinen, uskonnollinen. Jos ihminen hirttäytyy hyvin rajattuun identiteettiin, josta muodostuu hänen elämänsä tarkoituksen lähde ja jopa ylpeyden aihe, he alkavat herkästi määritellä oman identiteettinsä jyrkällä ja poissulkevalla tavalla. Tällaisista aineksista syntyvät mm. fundamentaaliset viehtymykset ja liikkeet.

Me ihmisinä määritämme itsemme herkästi sen mukaan, kuka ja mitä me emme ole, suhteessa toisiin. Tämä on tapa ilmoittaa muille ja samalla vahvistaa itselle, kuka minä olen ja kuinka minä asemoin itseni suhteessa muihin.

Identiteetti määritellään yleensä persoonallisuudesta johdettuna, sisäisenä asiana. Tämän individualistisen lähestymistavan ohella on tärkeää ottaa huomioon se, että identiteetit sijoittuvat aina laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Identiteetti muotoillaan ja koetaan näiden sisäisten ja ulkoisten tekijöiden leikkauspisteessä.

Tämän päivän ihmisiä riivaavat epävarmat identiteetit: Ihmiset ankkuroivat aikaisemmin identiteetin rooliin, joka heillä oli esimerkiksi vakaina palkannauttijoina vakaissa organisaatioissa, jotka vuorostaan tuottivat tulot ja statuksen määritellä, kuinka he ja heidän perheensä sijoittuivat laajempaan yhteisöön. Tämä varmuus on nyt pettänyt. Kun kaikki on liikkeessä ja epävarmaa, myöskään identiteettiankkureita ei ole aikaisempaan tapaan.

Vahvat identiteetin omaavat ihmiset pärjäävät, mutta heikommille käy huonommin. Vaikeuksissa ovat myös ne, joiden identiteetin perustat, mm. työ- ja sosiaalinen status, murtuvat. Tällaiset ihmiset herkästi vetäytyvät ja katkeroituvat. Seurauksena voi olla myös piittaamattomuus ja jopa viha instituutioita ja sosiaalisia normeja kohtaan. Tällaista on koettu Suomessa ja pitkin maailmaa.

Taloudellisen ja poliittisen vallan keskittymisen pyörteissä myös ihmisten tunne omasta kansalaisena olemisen identiteetistä rapautuu. Olenko minä tasavertainen kansalainen muiden rinnalla? Onko minulla mitään mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon edes lähiyhteisössäni? Kuka on kiinnostunut minun mielipiteestäni? Jos vastaus kaikkiin kysymyksiin on ei, ihmiset vetäytyvät yhä enemmän kansalaisina. Seuraukset voi jokainen meistä nähdä, kun lähtee kävelemään kadulle, katselee ja kuuntelee ihmisiä.

Aaro Harju
pääsihteeri
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi