Järjestötoiminnan tietopalvelu – Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys

Identiteettiä vaiko hyötyä etsimässä?

Jorma Niemelä

*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 05.02.2008


Åbo Akademin professori Gustav Djupsund (2008) pohti Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistyksen YTY:n 30-vuotisjuhlassa vastausta kysymykseen: Miksi olla kansalaisliikkeessä? Hän eritteli oivallisesti identiteetin ja hyödyn motiivit. Joskus ne menevät kuitenkin myös päällekkäin. Voimme puhua identiteettihyödyn etsimisestä.

Baumannin (2001) mukaan postmoderni ihminen hyvinvointiyhteiskunnassa ei taistele absoluuttisen köyhyyden, kylmän ja nälän kanssa – hänen taistelunsa käydään identiteetin ja minäkuvan kysymyksistä.

Identiteetin etsintä voi olla hyvinvoivan ihmisen alituista itsensä luomista. Jos on fiksua kuulua järjestöön ja siitä saa itselleen hyvää, niin miksi ei olisi järjestön jäsen. Tällöin voimme puhua identiteettihyödystä.

Elämässä on kuitenkin paljon tilanteita, joista identiteetin etsintä – tai uusetsintä – on yksinkertaisesti pakkoa. Jos sairastun syöpään, etsin syöpäjärjestöstä tietoa, vihjettä ja kokemusta siitä, miten sopeudun uuteen elämäntilanteeseen sairauden kanssa. Terveen identiteetti hajoaa diagnoosin myötä tuuleen ja silloin on rakennettava olemassaolon perusainekset uudestaan. Kuka olen, mitä sairaus minulle merkitsee, miten selviydyn – entä jos sairaus on kuolemaksi?

Järjestö, sen palvelut ja vertaisryhmätoiminta perustuu identiteettiantiin. Jaamme elämänkohtalomme, jaamme kokemuksemme ja jaamme identiteettimme. Taustalla on solidaarisuus, lähimmäisyys. Tällaista identiteetin ylösrakennusta tapahtuu paljon sosiaali- ja terveysjärjestöissä.

Mutta yhteiskunnassamme on niitäkin, joille köyhyys, nälkä ja jopa kylmyys ovat todellisuutta. Elämäntilanteen sosiaalisen tai taloudellisen tilanteen korjaamisen osalta vallitsee paradoksi. Köyhät eivät juuri osallistu.

Sosiaalisen pääoman tutkija Robert D. Putnam (2002) sanoi Britanniasta, että se on kansakunta, joka on jakautunut hyvin verkostoituneeseen ja erittäin aktiiviseen ryhmään myös taloudellisesti hyvinvoivia kansalaisia ja toiseen ryhmään ihmisiä, joiden yhdistyselämä ja poliittinen osallistuminen ovat hyvin rajallisia. Tämä on myös Suomen tie. Voimme liittää viimemainittuun ryhmään myös heikon koulutuksen.

Kansleri Jorma Sipilä (2008) on tulkinnut poliittisen osallistumisen kannalta tilannetta siten, että osallistuminen ei kannata, kun ei ole jakovaraa. Se on varmaan totta, mutta kuinka paljon on kyse siitä, että osallistumiseen vaaditaan kompetenssia? Järjestöosallistuminen kun edellyttää usein sitä, että on tarpeeksi fiksu ja esiintymiskykyinen sosiaaliseen vuorovaikutukseen – tarvitaan hyvää osallistujaidentiteettiä!

Osallistumattomuudesta syntyy myös kierre. Eräs hyvinvointitutkimuksen aalto todistaa sen, että sosiaalisiin suhteisiin luottamuksensa menettäneet ihmiset ovat hauraampia ja haavoittuvampia kuin muut (Kortteinen ja Elovainio 2006). He sietävät heikommin erilaisia stressitilanteita ja he sairastuvat muita herkemmin. Sosiaalinen epäluottamus selittää sitä, ketkä päätyvät kasautuneisiin vaikeuksiin, ja lisäksi sitä, ketkä jäävät elämää tukien varaan vaikeuksien keskelle.

Sosiaalityöllä ei ole enää varaa unohtaa identiteettityötä. Sosiaalinen tuki menettää merkityksensä, kun hauras identiteetti ei aina edes salli, että elämässä tapahtuu hyvää tai että kukaan ihan oikeasti välittää.

Professori Juha Hämäläinen (2006) erittelee hyvinvoinnin strategiat poliittisiin ja pedagogisiin. Tekisin siitä kolmijaon. Poliittinen strategia eli sosiaalipolitiikka tähtää lainsäädäntöön, talouteen ja instituutioihin vaikuttamiseen. Kysymys on järjestelmän kehittämisestä.

Sivistyksellinen (Hämäläisellä pedagoginen) strategia tähtää siihen, että tapahtuu omaehtoista oivaltamista, merkitysmaailman kehkeytymistä, ihmisenä kasvamista ja myös arvojen selkiytymistä. Tälle voidaan luoda koulutuksella ja vapaalla sivistystyöllä – tai jopa sosiaalipedagogialla – edellytyksiä, mutta prosessi tapahtuu aina ihmisessä itsessään.

Kolmanneksi hyvinvoinnin strategiaksi nostaisin yhteisöllisen tien. Esillä on ihmisten vuorovaikutus ja kohtaaminen. Keskeistä on yhdessä oppiminen, tekeminen ja vaikuttaminen. Siinä ihminen jäsentyy yhteisön jäsenenä ja kansalaisena. Hän luo sekä omaa ainutlaatuista identiteettiään että yhteisöllistä identiteettiään erilaisissa vuorovaikutussuhteissa.

Voi olla, että yhteisöllisyys ja sen arvo nousevat nyt uudella lailla. Jos traditionaalisessa yhteisössä syntyi kansanliikkeitä, niistä hyvinvointivaltiokaudella muodostui järjestöjä. Syntyykö tänä refleksiivisen modernin kautta alkuperäisempää yhteisöllisyyttä – olipa se sitten livenä tai vaikkapa Facebookissa – tai molemmissa rinnakkain?

Olipa niin taikka näin, olen edelleenkin sitä mieltä, että sosiaali- ja terveysministeriön kansalaisjärjestöstrategiassa (2002) sanotaan aivan laittamattoman hyvin:

”Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia.

Kansalaisyhteiskunnan toimivuudella ja elävyydellä on itseisarvonsa, mutta samalla se tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta.

Kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää korostaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja niiden kehittämistä.”


Jorma Niemelä
rehtori, YTT
Diakonia-ammattikorkeakoulu

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje