Järjestötoiminnan tietopalvelu – Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys


Yhteisö

Heikki Lehtonen
Vastapaino
Tampere 1990, ISBN 951-9066-40-3


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on kirjan kirjoittajan.


Yhteisö-käsitteen monimerkityksisyys

Yhteisöä käytetään yleisesti ja epätarkasti ryhmämuodostelmien yleisnimityksenä. Yhteisö-käsitteen ala voi vaihdella ihmiskunnasta pariin, kolmeen ihmiseen ja sen alueellinen laajuus maapallosta ruokakuntaan. Yleisimmillään käsite ’yhteisö’ viittaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen tapaan, yhteisyyteen, ihmisten väliseen suhteeseen tai siihen, mikä on tietylle ihmisryhmälle yhteistä. Yhteisöjä voidaan luokitella niiden tavoitteiden (esim. hoitoyhteisöt) ja vuorovaikutuksen luonteen (esim. aatteelliset yhteisöt) mukaan.


Vaikka yhteisön yleispätevä määrittely on osoittautunut tavattoman vaikeaksi, tällaisen toiminnan ideaalin määrittely on helppoa: Yhteisöstä on kysymys silloin, kun ihmiset ovat liittyneet yhteen ja ryhtyneet yhteistoimintaan elinehtojensa parantamiseksi samalla, kun päätösvalta toiminnasta ja käytössä olevista toimintaresursseista on yhteisöllä, jonka hallintaan kaikki yhteisön jäsenet osallistuvat jäsenyytensä myöntämällä oikeutuksella.


Yhteisöideaalin määritelmän sisältämät yhteisöllisen järjestäytymisen ehdot ovat verraten tiukat. Yhteisössä toimimisen tulee olla vapaaehtoista. Sen tavoitteiden tulee olla jäsenten hyväksymiä, muutoin he eivät luovuttaisi yksilöllistä päätösvaltaansa yhteisölle. Toiminnan on oltava demokraattista ja tasa-arvoista. Yhteisöllinen päätösvalta edellyttää verraten suurta toimintavapautta. Tarve elinehtojen parantamiseen voi aiheutua ulkoisista syistä, mutta näiden syiden on samalla oltava sellaisia, että ne eivät estä yhteisön toimintaa.

Yhteisyyden muodot ja yhteisöllisyys

On selvää, että yhteisön jäsenillä on oltava jotakin yhteistä eli voidaan puhua yhteisyydestä, johon taas on kaksi kehitysprosessia. (1) Yhteisyys vuorovaikutuksessa kehittyvänä ilmiönä. Jäsenten ryhmäidentiteetti muotoutuu konkreettisen toiminnan seurauksena ja tuloksena voi olla toiminnallinen yhteisö. (2) Yhteisyys tietoisuudessa vahvistuvana yhteenkuuluvuuden tunteena, jonka tuloksena kehittyy symbolista yhteisyyttä. Se voidaan ymmärtää ryhmäidentiteettiä vahvistavana tietoisuusmuotona. Modernissa maailmassa myös symbolista yhteisyyttä kutsutaan yhteisöksi.


Yhteisöllisyys voidaan käsittää ideana tai tavoitteena ja tässä mielessä oppina tietystä vuorovaikutustavasta. Kun joukko ihmisiä pyrkii järjestämään elämänsä tämän idean mukaisesti, kysymyksessä on yhteisöllistyminen. Vaikka yhteisöllistyminen ei johtaisikaan vuorovaikutuksen yhteisölliseen organisoitumiseen ja yhteisöihin, se on hyväksyttävä siitä huolimatta olemassaolevana tosiasiana. Kun ihmisryhmiin pyritään vaikuttamaan niiden ulkopuolelta niin, että ne järjestäisivät elämäänsä yhteisöllisesti, kysymys on yhteisöllistämisestä.

Modernisoituminen ja yhteisö

Modernin maailman yhteisökäsityksille on mitä tunnusomaisinta vetää yhtäläisyysmerkit alueellisen läheisyyden ja yhteisöllisyyden välille, vaikka yhteinen asuinpaikka ei loogisesti edellytä sen paremmin yhteistä toimintaa kuin tietoisuusmuotona ilmeneviä jaettuja symbolisia tunnuksiakaan. Silti, asuinpaikkaan liittyvä yhteenkuuluvaisuuden tunne voi edustaa korkeinta ja syvällisintä yhteisyyden kokemusta. Tällöin kysymys ei kuitenkaan ole yhteisöllisyydestä vaan symbolisesta yhteisyydestä.


Aikaisemmin kylät pysyivät kooltaan ihanteellisina yhteisöllisen toiminnan yksikköinä: vuorovaikutus säilyi välittömänä ja henkilökohtaisena. Kaikkien tekemiset ja käsitykset olivat kaikkien tiedossa; tämä informaatio muokkasi kyläläisille yhtenäistä maailmankuvaa ja tietoisuusprofiilia. Toisaalta on selvää, että kylissäkin asuvat ihmiset olivat ennen kaikkea ihmisiä haluineen ja intohimoineen. Suvut saattoivat kylissä liittoutua toisiaan vastaan, anastaa toistensa omaisuutta ja kamppailla katkerasti vertaistensa nitistämiseksi.


Kapitalismiin siirtyminen määritti pienryhmäperustaisen yhteisö-käsitteen arkitietoisuudessa uudella tavalla, joka poikkesi radikaalisti aikaisemmasta käytännöstä. Tämän muutoksen seurauksena vuorovaikutusta alettiin jäsentää uusia elämänaloja vastaavilla perheyhteisön, paikallisyhteisön ja työyhteisön käsitteillä. Perheyhteisön jäsenille yhteistä on kotitalous, paikallisyhteisön jäsenille asuinpaikka ja työyhteisön jäsenille työpaikka. Käsitteiden perusta ei ollut statusyhteisöllinen vaan sopimuksellinen. Statusyhteisöllisyys oli keino statuksen hankkimiseen tai kohottamiseen erityisesti sääty-yhteiskunnan aikana.

Perhe modernin yhteiskunnan vuorovaikutusmuotona

Perhe on modernissa kapitalismissa ainoa vuorovaikutusjärjestelmä, joka määritellään myös lainsäädännössä toiminnalliseksi yhteisöksi. Toiminnallista yhteisyyttä edustaa modernissa yhteiskunnassa siis ainoastaan se vuorovaikutusjärjestelmä, jossa tasa-arvosuhteet eivät ole edes muodollisesti tunnustettuja. Nykyajan perhe on erisuuntaisten poliittisten ja yhteiskuntapoliittisten paineiden puristuksessa. Kärjistäen voisi todeta, että parhaiten kulutuskilpailussa ja kotitalouden rationalisoinnissa onnistuneissa perheissä ei imeväisiän ohittaneilla perheenjäsenillä ole välttämättä juuri muuta yhteistä kuin postiosoite.


Eräässä mielessä perheyhteisöt ovat kadonneet ja toisaalta ne ovat edelleen olemassa. Ne ovat kadonneet sellaisina toiminnallisina yhteisöinä, joiden juuri on esimodernin maailman sukuyhteisöissä ja jollaisena perhettä kaipaillaan modernin maailman yhteisöunelmissa. Kuitenkin modernin maailman vuorovaikutusjärjestelmät ovat ensisijaisesti – kuten todettua - sopimuksellisia. Niitä ei siis pitäisi lainkaan nimittää yhteisöiksi. Yhteisöt toiminnallisina järjestelminä korvautuvat modernissa maailmassa symbolisen yhteisyyden konstruktioilla. Tämä näyttää pätevän hämmästyttävän hyvin myös perheeseen.

Kansalaisyhteiskunta toimintakenttänä

Kansalaisyhteiskunta on niin hyvässä kuin pahassakin kapitalistisen kehityksen tulos. Yksilölliset vapaus- ja tasa-arvoisuusperiaatteet antavat kuitenkin kansalaisyhteiskunnan toimijoille enemmän kuin muodollisen mahdollisuuden kehittää käytäntöjä, jotka voivat toimia sekä taloudellista että poliittista järjestystä muuttavasti. Kansalaisyhteiskunnassa yksilöiden toimintamahdollisuudet yleensä ja vastaorganisoitumisen mahdollisuudet erityisesti ovat verrattomasti suuremmat kuin missään tunnetuissa esimoderneissa yhteisöissä.


Yhdistys on sopimussuhteille nojaava inhimillisten subjektien yhteenliittymä. Yhdistykset ovat modernin yhteiskunnan kannalta yhtä tärkeitä inhimillisen toiminnan yhteenliittymiä kuin yhteisöt olivat esimoderneissa yhteiskunnissa. Yhdistys on toiminnalliset yhteisöt korvaava kapitalistisen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan muoto. Yhdistyksen toiminnan oikeuden perusta ei ole yhteisöllinen vaan ’kansalaisyhteiskunnallinen’. Toiminnan perustana ovat oikeusvaltiollisesti taatut yksilöiden oikeudet, joihin verrattuna yhdistyksen oikeudet voivat olla mitättömät.

Korporaatioteorian yhteisökäsitys

Korporatismi sai aatteena pääsääntöisesti kannatusta alueilla, joissa ammattikuntaperinne oli säilynyt voimakkaana. Korporatistien mukaan ammatti olisi ihanteellinen perusta yhteisölliselle organisoitumiselle. Korporatismissa yhteiskunnallinen elämä voi kuitenkin toteutua lukemattomin eri tavoin: perheessä, klubissa, paikallisyhteisössä, kirkossa, kansallisvaltiossa jne. Kiinnittyminen kuhunkin näistä muodostaa yksilön kannalta erillisen elämänalueen. Jokainen tällainen alue on aito yhteisö, joka vastaa inhimillisiä tarpeita ja toiveita. Korporatistit pyrkivät ’ruohonjuuritasoiseen’ hyvinvointiyhteiskuntaan luomalla korporaatioihin (vähintään kolmen henkilön liittoihin) – ei valtioon – nojaavan markkinoiden sääntelyjärjestelmän, jolloin markkinat toimisivat hyvinvointivaltioon verraten itseohjautuvasti.


Yhteisöllistymistä paljon merkittävämpää ihmisten elinehtojen kehitykselle ja siihen liittyvälle hyvinvointivaltioiden tulevaisuudelle on, mihin suuntaan korporatistinen päätöksentekojärjestelmä kehittyy. Samalla on huomattava, että vaikka ammatilliset keskusjärjestöt ovat mahtavia, ne ovat mitättömiä verrattuna kansainvälisiin taloudellisiin korporaatioihin, joiden kyvyt ihmisten elinehtojen ohjailuun ovat paljon suuremmat kuin työmarkkinajärjestöjen. Hyvinvointivaltion tulevaisuus ei riipu yhteisöjen vaan kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta, sen toimintakyvystä ja toimijoiden yksilöllisistä oikeuksista kansainvälisten suuryritysten hallitsemassa maailmassa. Kaikesta huolimatta hyvinvointivaltio on päässyt modernissa maailmassa lähemmäksi toiminnallista yhteisöideaalia kuin yksikään yhteisö.


 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje