Järjestötoiminnan tietopalvelu – Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys


3. Toiseuden kohtaaminen

31.12.2004


Eero Voutilainen

 

"Toiseuden löytäminen laajentaa elämämme raameja."

 

Aito kohtaaminen on vaativaa, koska se edellyttää oman minuuden ja omien kokemusten avointa ilmaisua. Dialogi ei synny aivan itsestään, vaan sille on luotava suotuisat olosuhteet Kuunteleminen aidossa, luottamuksellisessa ja turvallisessa kohtaamistilanteessa merkitsee herkkyyttä ihmisen koko olemukselle.

 

Jos en tunne enkä ymmärrä itseäni, jos en tiedosta omia tarpeitani ja kipeimpiä tunteitani, jos en myönnä omaa epätäydellisyyttäni, kuinka voin olla valmis kohtaamaan toista rikkinäistä ihmistä? Tästäkö syystä ihmisillä ei tunnu tänä päivänä olevan aikaa, voimia eikä rohkeutta kohdata lähimmäisiään, omaa sisintään eikä Jumalaa?

 

Kohtaamista ei synny väkisin. Voimme puhua toisillemme kohtaamatta toisiamme. Kohtaamiseen tarvitaan kiinnostus toisesta ihmisestä, toisen erilaisuudesta. Kohtaaminen sydänten tasolla on aina lahjaa, se syntyy tai annetaan. Jos ihminen ei ole kotonaan omassa kehossaan ja sielussaan, häntä ei voi kohdata. Eikä ihmistä voi pakottaa olemaan läsnä, jos hän ei halua. Aito, rehellinen, totuutta etsivä ja siihen pyrkivä, teeskentelemätön, itsensä kohdannut ja itseään tunteva ja kuunteleva ihminen uskaltaa ottaa riskin rakentaa siltaa toisen luo.

 

Esteenä voivat olla kiire, tehokkuuden vaatimus, "väärät " arvot tai arvottomuus. Huono itsetuntemus ja huono itsetunto estävät kohtaamisen. Suorituskeskeinen ihminen ei näe eikä kuule muuta kuin tekemisensä, ja kohtaaminen ei kuulu sellaiseen elämään, eihän se tuota tai näy.

 

Jos en ole kohdannut itseäni pohjia myöten, en voi asettua toisen ihmisen läsnäoloon, kohtaamaan häntä. Kohtaaminen jää tällöin näyttelemiseksi ja roolipeliksi. Roolipelit estävät kohtaamisen, pahimmillaan en edes tunnista pelaavani rooleja.

 

Varjoni ovat osa minua

 

Oman erilaisuuden ja pimeiden puolten kohtaaminen on vähän vaikeampi juttu: se vaatii herkkää huomiokykyä, palautetta ja viestejä toisilta. Jos kohtaan itseni vain yksikseni, käyn kehämäisesti uudelleen ja uudelleen läpi omia ajatuksia, mielen ja kehon tuntemuksia sekä tapahtumia. Ulos kehämäisyydestä ja sokeudestani pääsen vain toisen ihmisen ja hänen toisenlaisuutensa kohtaamalla.

 

Varjoni tulevat esiin kohdatessani toisen, en voi laistaa enkä paeta niitä. Varjoni näyttäytyvät kohtaamisissa ensin toisen huonoina, vaikeina ja ärsyttävinä puolina. Alan arvostella ja syytellä toista tunnistamatta projisioivani oloani toiseen. Kohtaamisessa olemme peilin edessä. Toiseuden kautta ja toisen avulla löydän itseäni niin hyvässä kuin pahassa. Kohtaaminen on täten avain hyvään itsetuntemukseen.

 

Martti Lindqvist, joka toimii kirjoitustensa kautta oppaanamme varjojemme kohtaamisessa, pitää omaan varjoonsa tutustumista ihmisen yhtenä tärkeänä tehtävänä. Ja niinhän se sanontakin kuuluu, että itseään tai varjoaan ei pääse pakoon. Ja vaikka yrittäisikin, se tulee vastaan.
- Se on se hankalin tyyppi, Lindqvist sanoo mietteliäästi.

 

Eli se, mitä en haluaisi nähdä itsessäni, tulee tavalla tai toisella minua vastaan toisissa ihmisissä ja kohtaamisissa heidän kanssaan. Pahaa ja varjoa Lindqvist pitää eri asioina. Varjo muodostuu niistä asioista, joita emme halua tai kykene itsessämme näkemään - ne eivät välttämättä ole pahoja asioita, mutta jostain syystä pelottavia.

 

Miksi sitten vaivautua tutustumaan varjoonsa? Miksi en eläisi kuvitellen olevani vain hyvä? Onhan helpompaa ulkoistaa paha, mukavampaa nähdä sitä vain muissa.

 

Vaikkei ihminen voi muuttua kokonaan hyväksi, niin hän voi tulla tietoisemmaksi ja vastuullisemmaksi ja rajoittaa sitä kipua, mitä toisille tuottaa. Elämään kuuluu sekin, että aiheuttaa kipua toisille. Moraalia on muun muassa se, että tulee tietoisemmaksi siitä, mitä omat teot aiheuttavat muille.

 

Ihmisen sisäinen kaksijakoisuus johtaa siihen, että me usein tunnemme myös kiinnostusta sitä kohtaan, mikä pelottaa. Kaikkia asioita ei uskalla katsoa yksin ja aikuisille yksi tapa käsitellä varjoaan on mennä terapiaan.

 

Monet sanovat, että ”Haluaisin olla toisenlainen” tai ”En haluaisi tuntea näin”. Monesti haluaisimme päästä eroon varjostamme. Aikuiselle voi olla liian pelottavaa nähdä se helpotus, mikä tulee oman pahuuden kohtaamisesta. Aikuiselle on lähes ylivoimaista myöntää se, mikä on totta tässä ja nyt. Se on kuitenkin ydinasia muutoksessa ja itsetuntemuksessa.

 

Toiseuden kohtaaminen on elämän rikkauden lähde

 

Kyseessä on minun suhteeni toisiin. Kohtaamisen onnistumisen lähtökohtana on toisen ihmisen "toiseuden" tunnustamisen ja arvostamisen. Kohtaaminen liittyy vierauden kysymyksiin. Näin kirjoittaa Tanja Lamminmäki-Kärkkäinen asiantuntija-artikkelissaan "Identiteetin kulttuuriprofiili ja toiseuden purkaminen", johon tämän kolumnin loppuosa perustuu.

 

Ennen kuin pystymme täysin hyväksymään muut, meidän on kyettävä hyväksymään oma itsemme; juuri sellaisena kuin meidät on luotu. Kun ensiksi opimme arvostamaan itseämme kaikkine varjoinemme ja virheinemmekin, voimme pystyä hyväksymään muutkin sellaisina kuin he ovat. Jos väheksyy ja epäilee itseäänkin, ei varmasti pysty arvostamaan täysin muitakaan ihmisiä ja ymmärtämään heidän erilaisuuttaan.

 

Toisen henkilön kohtaamiseen sisältyy ymmärtämisen aktiivinen tavoittelu. Ymmärtäminen kohdistuu toiseen ihmiseen omanlaisenaan subjektina ja tämän toimintaan. Kohtaaminen ei kuitenkaan edellytä toisen henkilön toiminnan hyväksymistä. Sen sijaan ymmärtämiselle on välttämätöntä hyväksyä toinen ihminen ja hänen ihmisarvonsa.

 

Toiseus vaikeuttaa toisen henkilön kohtaamista suuntaamalla havaintoa ja sen tulkintaa. Toiseus tekee vaikeaksi toisen henkilön kohtaamisen. Toiseus on itselle tai toiselle tuotettu identiteetti, jonka perusaineksina on yhteenkuulumattomuus ja vieraus sekä usein toissijaisuus.

 

Toiseus perustuu ennakkoluuloon, mutta on sitä syvällisempää: toiseus on varmaa, kokemuksen kautta vahvistunutta tietoa. Toiseuden valta on maaginen, se saa meidät kuulemaan ja näkemään tapahtumat mielemme käsikirjoituksen mukaisina tahtomattammekin. Se sitoo pienetkin rekisteröimämme yksityiskohdat osaksi suurta kertomusta. Toiseus on ajattelumalli havainnoille ja niiden tulkinnoille silloin, kun törmäämme ilmiöön tai henkilöön, jonka tiedämme erilaiseksi. Kun meillä olisi tilaisuus kohdata erilainen ihminen, estää toiseus kuin pimentävä varjo näkemästä sitä, mitä emme jo valmiiksi tienneet. Kuin värillinen tai vääristävä linssi se saa meidät näkemään näkemämme sellaisena kuin osasimme sitä odottaakin.

 

Toiseuden mahti ei anna tilaisuutta kuunnella, mitä toinen sanoo. Koska tiedämme, millainen hän on, miten hän ajattelee ja mitä hän haluaa, tulkitsemme hänen sanansa suoraan ilman tarvetta pysähtyä miettimään, mitä kuulimme. Olennainen piirre toiseuden määrittämässä suhteessa on, että henkilö antaa itselleen luvan määritellä toisen ihmisen olemuksen tätä itseään kuulematta.

 

Toiseus voi olla myös henkilön itsetulkintamalli. Silloin henkilö kokee itsensä erilaiseksi, joukkoon kuulumattomaksi omassa ympäristössään. Tällaisessakin tilanteessa toiseus saattaa nousta kaikkea havainnointia ja tulkintaa ohjaavaksi viitekehykseksi.

 

Miksi sitten pitäisi kohdata toisenlaisia ihmisiä? Toiseuden löytäminen laajentaa elämämme raameja. Pelkkä tietäminen kaventaa elämää. Tietämisen ja omien kokemusten takana on toiseus, joka käsittää paljon muuta, myös sen mitä emme edes aavista olevan olemassa. Jos suhtaudun toiseen ihmiseen kuin ihmeeseen, minulla on mahdollisuus kaiken aikaan nähdä sellaista uutta, joka muutoin menisi huomaamatta ohi.

 

Toiseuden onnistunut kohtaaminen ei herätä pelkoa tai epävarmuutta, vaan jättää kaipuun sen uudelleen kokemiseen. Pelkkä muisto erilaisesta kuin oma maailmankuva, kokemus ulkopuolisesta erilaisuudesta suorastaan vaatii etsimään toiseutta. Se on enemmän kuin empaattisuus, joka jää lähinnä ihmisiä koskevan tunnekokemusten piiriin.

 

Vaikkei ymmärtämistä, kohtaamista tai dialogia erilaisuuden yli syntyisikään, on toiseuden tiedostaminen sinänsä hyödyllistä. Toiseuden näkeminen saattaa antaa tilaisuuden oman toimintansa tarkasteluun uudesta näkökulmasta, kun omat itsestäänselvyydet eivät näytäkään toimivan uudessa tilanteessa. Pelkkä keskusteluyhteys ilman kohtaamista saattaa olla pelkästään haitallista, näin esimerkiksi vihan, kaunan tai ylivallan leimaamissa suhteissa. Kannattaa varautua siihen, ettei toiseutta aina voi avata, mutta silti ei kannata jättää yrittämättä.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje