Järjestötoiminnan tietopalvelu – Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys


Paikallisyhteisön käsite ja asumisen arki

Juurtumisen, asukasaktiivisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelua

Pia Bäcklund, Heli Korhonen
Helsingin kaupungin tietokeskuksen keskustelualoitteita 1998:1
Helsinki 1998, ISBN 951-718-180-9


*Seuraavassa tiivistelmä keskustelualoitteesta. Tekstin sisältö on keskustelualoitteen tekijöiden.


Paikallisyhteisöistä käytävää keskustelua pidetään tärkeänä niin julkisella sektorilla kuin erilaisissa alueellisissa yhdistyksissä ja järjestöissäkin. Monia hankkeitakin on käynnistetty tähdentäen alueellisten kumppanuushankkeiden ja asukkaiden verkostoitumisen merkitystä ja välttämättömyyttä. Useimmin korostuva ajatus on se, millä konkreettisilla tavoilla voitaisiin tavoiteltavana pidetyn paikallisyhteisön syntyä edistää. Keskusteluissa ei kuitenkaan tarkemmin pohdita sitä, mitkä kulloinkin ovat paikallisyhteisön tunnistamisen lähtökohdat.


Ajatus yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisesta alueellisesti on monitahoinen. Monien ongelmien syyt löytyvät muualta kuin alueista itsestään eikä ongelmien esiintyminen rajoitu yksinomaan kyseisille alueille. Helsingin kaupungin lähiöprojektin näkökulmaa paikallisyhteisöihin voidaan kyseenalaistaa. Lähiötodellisuus on Helsingissä (ja Suomessa) enimmäkseen aivan muuta kuin työttömien ja syrjäytyneiden passiiviseksi miellettyä elämää. Koska lähiöprojektissa puhutaan marginaaliryhmien elämänhallinnan kasvattamisen lisäksi lähiöiden kaikinpuolisesta parantamisesta, pitäisi keskusteluissa ottaa huomioon myös ns. tavallisten asukkaiden näkökulmia.

Paikallisyhteisöjen nimeen vannominen

Paikallisyhteisöistä käytävästä keskustelusta puuttuu kaupunkikulttuuriin kytkemisen lisäksi usein kytkentä yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin laajemminkin. Alueellista omavaraisuutta ja sitoutumista asuinalueeseen kaivataan samaan aikaan, kun työelämän muutokset pakottavat ihmiset yhä enemmän lyhytaikaisiin työsuhteisiin ja valmiuteen muuttaa nopeastikin kulloinkin tarjotun työn perässä. Tietoyhteiskunnan nimiin vannotaan ja halutaan koko maailma kaikkien suomalaisten käytettäväksi samalla toivoen, että arjen tärkeimmät sosiaaliset verkostot muodostuisivat fyysisesti lähellä asuvista ihmisistä.


Miksi paikallisyhteisöistä käytävä keskustelu ei sitten kohtaa kaupunkikulttuurin monimuotoisuutta? Selityksiä on varmasti monenlaisia, mutta nostamme esille tässä yhteydessä kaksi mahdollista näkökulmaa. Ensimmäinen niistä painottaa paikallisyhteisöjen kiistatonta välttämättömyyttä, koska muuten vaarana on ihmisten syrjäytyminen tai yksilön vapautta äärimmäisyyksiin korostava elämäntapa. Tästä näkökulmasta jälkimoderni kaupunki ja arvojen moninaisuus näyttävät pelottavilta ja niitä on pyrittävä vastustamaan. Asukkaiden passiivisuus, aktiivisuus ja yleensäkin oikea elämäntapa saavat näin määreensä jonkinlaisen idyllisen paikallisyhteisön kautta. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää käydä keskustelua siitä, millaisiin ja millä tavoin syntyneisiin ongelmiin paikallisyhteisöjen toivotaan vastaavan.


Paikallisyhteisöjen merkityksen yksipuolista korostamista voidaan perustella myös toisesta näkökulmasta. Kunnallistaloudellinen tilanne vaatii muutoksia sosiaalisektorin resurssointiin sekä toimintamalleihin. Paikallisyhteisö voisi olla yksi mahdollisuus muutosten toteuttajana. Samalla kansalaiset löytäisivät oman kollektiivisen identiteettinsä. Tällainen ajatus kuvaa kuitenkin varsin yksipuolisesti paikallisyhteisöä. Osallisuushankkeilla pyritään osallistamaan kansalaisia yhteisvastuuta kantaviksi toimijoiksi ja hankkeiden tarpeellisuutta perustellaan kansalaisten oikeudella saada osallistua ja vaikuttaa mm. oman asuinympäristönsä asioihin. Tästä huolimatta hankkeiden voidaan nähdä nojaavan myös toisenlaiseen tarpeeseen, nimittäin huoleen demokraattisen järjestelmän uskottavuudesta. Alueellisten järjestöjen ja yhdistysten roolin voimakkaasti korostuessa asukkaiden passiivisuus voidaan retorisesti muuttaa kiinnostuksen puutteeksi osallistumiselle sinänsä.

Yksityisyys erillisyyden ja yhteisyyden tasapainona

Yksityisyys kaupunkiasumisessa näyttäytyy paikallisyhteisöistä käytävissä keskusteluissa sellaisena ns. oikeanlaisen sosiaalisen vuorovaikutuksen vääristymänä, josta tulisi yhteisyyden avulla pyrkiä eroon. Tällainen ajatustapa ohittaa kaupunkiasumisen olemassaolevat käytännöt ja syyt niiden muodostumiseen. Syventyminen yksityisyyden tarkempaan sisältöön voi tuoda näkyviin syitä asukkaiden passiiviseksi koettuun käyttäytymiseen sekä siihen, etteivät erilaiset yhteisöllistämis- ja osallistamisprojektit saa haluamallaan tavalla tuulta purjeisiinsa.


Sosiaalisen vuorovaikutuksen henkilö- ja tilannekohtainen tasapaino syntyy ensinnäkin tilan kokonaisvaltaisesta hallinnasta, mihin liittyy yksityisyyden vaihtelua. Arkipuheen tasolla koko käsite ’yksityisyys’ tuntuu itsestäänselvältä ja se putkahtaa esille korkeintaan silloin, kun sen katsotaan asumisesta puuttuvan tai sen suhteen ilmenee ongelmia. Tilan hallinnan lisäksi yksityisyys vaatii toteutuakseen häiriöttömyyttä. Tämä puolestaan edellyttää riittävän suurta fyysistä tilaa sekä äänten kuulumattomuutta ennen kaikkea eri asuntojen välillä.


Edelliset kaksi yksityisyyden ominaisuutta tekevät mahdolliseksi kolmannen: omista asioista päättämisen. Tällä viitataan ensinnäkin sosiaalisesta vuorovaikutuksesta päättämiseen eli siihen, kuinka paljon naapureiden kanssa halutaan olla tekemisissä. Omasta ajankäytöstä ja laajemmin koko elämänrytmistä päättäminen tukee yksityisyyden kokonaisvaltaista toteutumista. Yksityisyys varsinkin omista asioista päättämisenä haastaa monelta osin näkemyksen siitä, että sen vastapainoksi tulisi synnyttää yhteisyyttä yhteisöllistämällä ja osallistamalla asukkaita.

Yksityisyys paikallisyhteisön edellytyksenä

Ihmisten sosiaaliset suhteet asuinalueella ovat vain osa heidän sosiaalisia verkostojaan koko kaupungissa. Sosiaalinen etäisyys naapureihin voi kätkeä taakseen rikkaita kontakteja esimerkiksi työn tai harrastusten yhteydessä muualla. Kaupunkiasumiseen liittyvää sosiaalista etäisyyttä fyysisesti lähellä oleviin ihmisiin tulee pitää yhtä oikeana ja sallittuna käyttäytymisenä kuin yhteisyyttäkin oman talon asukkaiden tai muiden asuinalueen ihmisten kanssa. Tämän vuoksi yksityisyyskäytäntöjen rinnastaminen yksinomaan vieraantumiseen merkitsee asukkaiden elämäntilanteen ja siihen liittyvien tavoitteiden aliarvioimista.


Per Morten Schiefloe päätyy korostamaan naapuruston sosiaalisten siteiden heikkoutta (tuttavuus), mikä johtaa siihen, ettei varsinaisista paikallisyhteisöistä voida perustellusti puhua. Ihmisten resurssit kiinteään, paikallisiin siteisiin perustuvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen ovat rajallisia niin ajan ja voimavarojen kuin yhteisyyden asettamien vaatimustenkin vuoksi. Vastaava näkemys löytyy Cecilia Henningin ja Mats Liebergin 1996 Linköpingissä tekemästä tutkimuksesta. Hyvän päivän tuttavuus naapureihin mahdollistaa kaupunkiasumisessa sekä anonymiteetin tarjoaman vapauden että yhteisyyden silloin kun sitä itse haluaa.


Koska sosiaalisessa vuorovaikutuksessa etsitään tasapainoa koko kaupungin mittakaavassa, ei osallistumattomuudesta paikalliseen asukastoimintaan ole järkevää vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä ihmisen elämäntilanteesta ja -hallinnasta kokonaisuudessaan. Erilaisten resurssien tarjoaminen asukkaille on hyvä asia, mutta samalla olisi syytä jo alunperin varautua myös siihen, ettei toiminnasta innostukaan kuin ehkä pieni joukko alueen asukkaista. Niin kauan kun yhteisyyteen osallistumiseen ei painosteta eikä osallistumatta jättämisestä rangaista, on yhteisyyden edellytysten kehittäminen mahdollista. Yksityisyyden henkilö- ja tilannekohtaisuus tekee kuitenkin vaikeaksi löytää sellaista yhtä yhteisyyden muotoa, joka onnistuisi vastaamaan kaupunkilaisten monenlaisiin toiveisiin. Ulkoapäin yhteisyyttä on hyvin vaikea tuoda asuinalueelle.


 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje