Järjestötoiminnan tietopalvelu –Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys


Luottamus modernissa maailmassa

Kaj Ilmonen, Kimmo Jokinen
Jyväskylän yliopisto, SoPhi 2002
Jyväskylä 2002, ISBN 951-39-0924-7


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on kirjan kirjoittajien.


Luottamus on vahvan myönteisesti latautunut käsite. Tämä on ymmärrettävää. Onhan yhteistoimintaa, työnjakoa ja ylimalkaan sosiaalista toimintaa vaikeata ymmärtää ilman luottamusta. Mikään niistä ei voi kantaa pitkälle tulevaisuuteen ilman ainakin minimimäärää luottamusta. Tässä mielessä on helppo käsittää, että varsinkin monet yhteiskuntatieteilijät ovat pitäneet luottamusta modernin yhteiskunnan perussiteenä. Toisaalta kenenkään ei pidä sulkea silmiään siltä, että luottamuksella voi olla myös kielteisiä vaikutuksia. Sokea luottamus ei ole vain voimavara, vaan voi sisältää suuriakin riskejä, joiden laukeaminen saattaa kääntää niin yksityisen ihmisen kuin kokonaisen yhteisönkin elämän kohtalokkaille raiteille.


Luottamuksella on ollut tehtävänsä kaikissa niissä sosiologisissa teorioissa, joissa on eritelty yhteiskunnan koossapysymisen edellytyksiä. Se on avainkäsitteitä pohdittaessa sitä, miten voidaan samanaikaisesti pitää yllä sosiaalista järjestystä ja sosiaalista moninaisuutta. Siksi teollistumisen aiheuttama traditionaalisten elämänmuotojen hajoaminen nosti oman aikansa yhteiskuntatieteellisissä tulkinnoissa esille kysymyksiä, jotka tulevat hyvin lähelle tämän päivän tulkintoja luottamuksesta sosiaalisten siteiden erottamattomana aineksena. Mutta oikeastaan vasta 1980-luvulta lähtien luottamuksesta on tullut sosiologian, taloustieteiden ja muiden niitä lähellä olevien tieteenalojen erityisen mielenkiinnon kohde. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että vuosituhannen vaihteen maailmassa tasapainon löytyminen sosiaalisen koheesion ja yksilöllisten valintojen välillä on tullut erityisen tärkeäksi.

Luottamuksen muotoja

Niklas Luhmann tekee eron luottamuksen ja luottavaisuuden välillä. Luottamus liittyy ihmisiin ja luottavaisuus esineisiin, organisaatioihin ja instituutioihin. Jos kysyn kadulla vastaantulevalta vieraalta, paljonko kello on ja uskon, että hän vastaa rehellisesti, kyse on luottamuksesta. Jos taas uskon tiettyyn kellomerkkiin ja sen toimintavarmuuteen, kyse on luottavaisuudesta. Luhmann tosin korostaa, että tarkan rajan vetäminen luottamuksen ja luottavaisuuden välille on vaikeaa.


Rom Harré puhuu luottavaisuuden sijasta annetusta luottamuksesta. Se on luottamusta, joka on olemassa jo ennen kuin ihmistä on välttämättä tavattukaan. Häneen luotetaan siksi, että hän on jonkin ammattikunnan tai tunnetun suvun edustaja. Luottamus tarkoittaa tällöin sitä, että kyseinen henkilö toimii asianmukaisesti roolissaan ja on siinä mielessä luotettava. Ansaittu luottamus syntyy vasta sosiaalisen vuorovaikutuksen myötä. Harrén mukaan on tapahtunut ”massiivinen” historiallinen siirtymä annetusta luottamuksesta ansaittuun luottamukseen samalla, kun on siirrytty traditionaalisesta yhteiskunnasta moderniin. Tätä väitettä voi kuitenkin epäillä. Modernissakin yhteiskunnassa on annettua luottamusta, joka omaksuu luottavaisuuden muodon (esim. kauppiaan luotettavuus).

Luottamuksen tehtävät

Luottamukselle voidaan luetella ainakin kahdeksan tehtävää. Ensiksi, luottamus luo ja ylläpitää solidaarisuutta yhteisön jäsenten kesken. Tuon solidaarisuuden ansiosta yhteiskunnan elämästä tulee sujuvaa ja ennakoitavaa. Toiseksi, luottamus sallii ”Toisen” kasvattaa vapausasteitaan luoden samalla edellytyksiä hänen moraaliselle toiminnalleen. Kolmanneksi, luottamuksen vaikutus niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla on resurssien lisääntyminen. Pjotr Sztompkaa lainaten ’mitä enemmän yksilöllä on luotettuja, sitä enemmän hänellä on mahdollisuuksia kartuttaa tärkeitä tietoja ja saada sosiaalista tukea toimilleen’. Neljänneksi, luottamuskulttuurin voimistuminen lisää suvaitsevaisuutta ja taipumusta hyväksyä kulttuurisesti vieraita ihmisiä ja asioita. Näinhän Suomessa on tapahtunut suomalaisen ja suomenruotsalaisen kielen sekä kulttuurin välillä.


Viidenneksi, luottamus pienentää ns. transaktiokustannuksia, yhteisymmärrykseen pääsemiseen ja sopimusten tekemiseen vaadittavia ponnistuksia. Tämä johtuu yksistään siitä, että luottamus helpottaa tiedonkulkua yksilöiden kesken ja koko yhteisössä. Kuudenneksi, luottamus kiinnittää yksilön yhteisöönsä, kuten perheeseen, kotikuntaan ja kansallisuuteen. Tätä kautta se on omiaan vahvistamaan yksilön sosiaalista identiteettiä ja sen välityksellä hänen sidostaan yhteisöön. Seitsemänneksi, luottamus valaa uskoa kaikenlaisten yhteiskunnassa toistuvien toimintojen pitävyyteen. Se on myös yksilötason perustoimintojen, rutiinien lähtökohta. Kahdeksanneksi, luottamus luo ja ylläpitää turvallisuudentunnetta. Anthony Giddens kytkeekin luottamuksen perusturvallisuuden tunteeseen.

Luottamuksen merkitys Georg Simmelille

Georg Simmelin mielestä yhtenä luottamuksen lähtökohtana voidaan pitää tasa-arvoa. Ilman sitä ei tapahtunut sosiaalista vaihtoa. ”Ilman yleistynyttä luottamusta, jota ihmiset tuntevat toisiaan kohtaan, yhteiskunta itsessään hajautuisi, sillä hyvin harva ihmissuhde perustuu kokonaan siihen, mitä varmuudella tiedetään toisesta ihmisestä, ja vain harva suhde kestäisi, ellei luottamus olisi yhtä vahva tai vahvempi kuin rationaalinen todiste tai henkilökohtainen havainto”. Sosiaalisen kanssakäymisen (tai vaihdon) edellytyksestä tulee näin koko yhteiskunnan edellytys.


Simmelin mukaan luottamukseen sisältyi pettämisen ja petetyksi tulemisen riski. Rahatalouden yleistyminen korosti vielä tätä riskiä. Simmel yhtyi aikansa ajatteluun ja sosiologiassakin voimistuneeseen ajatuskantaan, että markkinatalous oli omiaan yksipuolistamaan sosiaalisia suhteita. Se suosi järkiperäistä asennetta suurkaupungeissa. Kun ”tunteenomaiset ihmissuhteet perustuvat ihmisten yksilöllisyyteen, järkiperäisissä suhteissa ihmiset lasketaan vain lukuina”, Simmel sanoo. Markkinatalous ei siis antanut Simmelin mielestä perimmältään sijaa luottamuksellisille suhteille, vaikka hän pitääkin niitä sosiaalisen järjestyksen perustana.

Luottamuksen suhde talouteen

Nimenomaan yleistyneen luottamuksen ja talouden suhteesta on kirjoitettu paljon. Yksi syy tähän on se, että taloudelliset mallit ovat osoittautuneet selityskyvyltään alhaisiksi. Luottamusta ja ylimalkaan sosiaalista pääomaa onkin nykyään alettu pitää taloustieteen mallien selityskykyä nostavina tekijöinä, sellaisina talouden ulkopuolisina elementteinä, joita ei ole ennen huomattu ottaa mukaan, kun on vertailtu kansakuntien varallisuutta (Adam Smith).


Tällaisena kulttuurisena tai sosiaalisena elementtinä yleistyneen luottamuksen on uskottu viime kädessä selittävän taloudellista menestystä globalisoituvassa maailmassa, Francis Fukuyamaa lainataksemme. Tätä on kuitenkin vaikea näyttää toteen. Vaikka yleistyneeseen luottamukseen viitataankin eräänlaisena ihmekäsitteenä makrotaloudellisen menestyksen selittämisessä, sen suhde kansantalouteen on vähintäänkin epäselvä.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje