Järjestötoiminnan tietopalvelu – Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys


Democracies in flux.
The evolution of social capital in contemporary society

Robert D. Putnam (ed.)
Oxford University Press 2002


*seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Sari Kuvaja


Yksilöllisyys vahvistuu, onneksi se on solidaarista
- onko kansalaisesta tulossa katsoja?

Maailmankuulun yhteiskuntatieteilijän Robert D. Putnamin toimittamassa kirjassa Democracies in Flux tarkastellaan sosiaalista pääomaa ja sen muotoutumista eri puolilla maailmaa toimittajan kehittyneiksi tai vakiintuneiksi demokratioiksi nimeämissä maissa. Tarkastelussa ovat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Espanja, Ruotsi, Australia ja Japani.


Putnamille sosiaalinen pääoma ilmenee ennen kaikkea yhteisöllisyytenä, sosiaalisena kanssakäymisenä, jakamisena ja myötäelämisenä. Sen vahvuutta voidaan arvioida muun muassa kansalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen, äänestysvilkkauden ja erilaisiin instituutioihin kuulumisen kautta. Näiden mittareiden mukaan sosiaalinen pääoma on vähenemässä. Äänestysvilkkaus on laskenut länsimaissa siitä huolimatta, että keskimääräinen koulutustaso on noussut. Kirkossa käynti on vähentynyt 1990-luvulta alkaen, samoin jäsenyys uskonnollisissa yhteisöissä. Poliittiset puolueet ja ammattiyhdistysliike menettävät jäseniä; erityisesti nuoret äänestävät poissaolollaan.


Nousussa on Putnamin solidaariseksi yksilöllisyydeksi kutsuma suuntaus, mikä näkyy erityisesti nuorten kiinnostuksena yhden asian liikkeisiin ja lyhytkestoiseen kansalaistoimintaan. Nuoret rakentavat identiteettiään paljon pluralistisemmin kuin vanhemmat sukupolvet: vielä pari-kolmekymmentä vuotta sitten yhteiskunnalliset instituutiot, kuten puolue, kirkko ja työelämän organisaatiot, olivat ihmisille keskeisiä identiteetin lähteitä, Putnam pohtii.


Monet yhteiskunnalliset muutokset tai ilmiöt ovat usein näkyneet ensimmäiseksi Yhdysvalloissa. Sieltä ne valuvat parinkymmenen vuoden viiveellä muihin länsimaihin. Silti politiikka on aina myös paikallista ja kunkin maan oma historia vaikuttaa siihen, miten trendit jalkautuvat ja mihin tahtiin ne etenevät.


Isossa-Britanniassa järjestö- ja muu vapaaehtoistoiminta on eläväistä, sillä ympäristö- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen vahvistuminen on kompensoinut poliittisten puolueiden ja uskonnollisten yhteisöjen jäsenkatoa. Elävää kansalaisyhteiskuntaa selittävät ainakin naisten 1950-luvulla alkanut koulutustason nousu, keskiluokan kasvu ja hallitusten kolmatta sektoria tukeva politiikka. Myönteisestä kehityksestä huolimatta maassa on nähtävissä kahtiajako hyvin toimeentuleviin, yhteisöllisiin ja aktiivisiin kansalaisiin ja heihin, joilla ei vastaavaan ole joko mahdollisuutta tai kiinnostusta.


Ruotsissa yhteiskunnallista kehitystä ei voi irrottaa sosiaalidemokraattisen puolueen pitkäkestoisesta hegemoniasta. Demokraattinen vakaus, talouskasvu ja hyvinvointi alkoivat vahvistua 1960-luvulla, ja myönteinen kehitys jatkui aina 1990-luvulle asti. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on ollut kuitenkin nähtävissä lisääntyvää ”demokraattista tyytymättömyyttä”. Taustalla vaikuttaa sosiaalidemokraattien ja ammattiyhdistysliikkeen hybris, ylimielisyys. Demokratia voi Ruotsissa kuitenkin edelleen hyvin: maa on kärkisijoilla yleensä aina, kun kansainvälisissä tutkimuksissa mitataan maiden sosiaalista pääomaa tai kansalaisten poliittista osallistumista. Ruotsin esimerkki osoittaa artikkelin mukaan selvästi sen, että laaja julkinen sektori ja hyvinvointivaltioajattelu eivät johda sosiaalisen pääoman vähenemiseen.


Japani on kirjan esimerkkien joukossa ainoa aasialainen valtio. Toisin kuin yleensä annetaan ymmärtää, Japani näyttäytyy alhaisen yhteisöllisyyden maana. Läheisiin luotetaan, mutta läheisten piiri on suppea. Laajempi yhteisöllisyyskäsitys näyttäisi kuitenkin olevan yleistymässä samaan tapaan kuin moni muukin länsimaiseen elämäntapaan liittyvä ilmiö. Japani eroaa muista teollistuneista maista siinä, että yhteiskunnallinen aktiivisuus näyttäisi olevan korkeinta vähiten koulutettujen joukossa.


Ranskassa yhteiskunnallinen kahtiajako näkyy artikkelin mukaan erityisen selvästi: niillä, joilla menee hyvin, menee todella hyvin; syrjäytyneiden vähemmistö elää kuin toisessa maailmassa. Syrjäytyneiden joukossa on muitakin kuin siirtolaisia, minkä parin vuoden takaiset lähiömellakatkin osoittivat. Sosiaalinen pääoma on yksilöllistä, kunkin henkilökohtaista omaisuutta, jonka varaan voi rakentaa omaa tulevaisuuttaan.


Saksassa natsien hallitsema aikakausi, toisen maailmansodan traumatisoivat vaikutukset sekä Saksojen yhdistyminen lyövät leimansa kaikkeen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Silti Saksassakin näkyvät samat trendit kuin muualla: institutionaaliset yhteydet ja puolue- ja kirkkouskollisuus ovat heikentyneet, osallistuminen lyhytkestoiseen tai yhden asian liikkeiden toimintaan on yleistynyt. Entisen Itä-Saksan alueet ovat erityistapaus: ihmisten yhteisöt eivät ole vielä ehtineet korvata entisiä valtiolähtöisiä ja -johtoisia järjestöjä ja muita organisaatioita.


Kaikkia Putnamin toimittamassa kirjassa tarkasteltuja maita yhdistää se, että teollistuminen – vaikka etenikin eri tahtiin eri maissa – mursi perinteisiä kylien yhteisöjä, mutta loi tilaa uusille, kuten ammattiyhdistyksille. Nyt elämme nopean, jatkuvasti lisääntyvän tiedonvälityksen ja mobiiliviestinnän aikaa. Kehitys muuttaa myös yhteisöllisyyden muotoja ja sosiaalisen pääoman konkretisoitumista. Mutta miten? Sitä on Putnamin mielestä vielä liian aikaista analysoida, koska elämme keskellä muutosta. Hän kysyy kuitenkin, onko länsimaalaisesta kansalaisesta tulossa yleisön edustaja, maailman menon katsoja sen sijaan, että hän olisi tekijä, joka osallistuisi menoihin.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje