Järjestötoiminnan tietopalvelu – Sosaalinen media ja internet


Verkkovaikuttamisesta puuttuu vielä vaikutus

Leo Stranius


*Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 30.12.2010


Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri joka on tehnyt oikeusministeriölle selvityksen verkkovaikuttamisen edistämisestä.


Monilla perinteisillä instituutioilla ei ole toimintamalleja, joilla internetin kansalaisvaikuttamisen voisi ottaa huomioon.

Internetistä on tulossa kansalaistoiminnan keskeisin vaikuttamisareena. Tilastokeskuksen mukaan 86 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista ilmoittaa käyttäneensä internetiä edellisten kolmen kuukauden aikana. Suomalaisista 72 prosenttia on tietoverkossa päivittäin tai lähes päivittäin. Internetin käyttäjien osuus 65–74-vuotiaista on kasvanut vuodessa kymmenellä prosenttiyksiköllä 43 prosenttiin. Nuoremmissa ikäryhmissä jo lähes kaikki käyttävät tietoverkon palveluita.

Joidenkin tutkimusten mukaan internet muokkaa jopa ihmisen biologista perustaa ja kykyä hahmottaa todellisuutta. Tulevaisuudessa voidaan yhä selvemmin erottaa digikansalaiset (digital natives) ja digitulokkaat (digital immigrants). Verkon äärellä kasvaneiden nuorten on helpompi omaksua uusia kansalaisvaikuttamisen tapoja kuin vanhempien sukupolvien.

Verkkovaikuttamiseen liittyy useita mahdollisuuksia. Internet on halpa, nopea ja monien ulottuvilla oleva kanava. Lisäksi siellä toimiminen on ajasta ja paikasta riippumatonta, edistää tasa-arvoa sekä parhaimmillaan voimistaa yhteisöllisyyttä. Verkossa ihmisillä on lisäksi matala kynnys tulla mukaan toimintaan.

Internetissä vaikuttavat sekä perinteiset puolueet ja yhdistykset että yksittäiset ihmiset ja epämuodolliset verkostot. Usein niissä toimitaan niin verkon välityksellä kuin fyysisestikin. Internetissä alkunsa saanut vuorovaikutus johtaa siis usein myös perinteiseen, kasvokkain tapahtuvaan toimintaan – tai päinvastoin.

Puhtaasti verkkopohjaisia liikkeitä on syntynyt lähinnä sosiaalisessa mediassa. Facebookissa esimerkiksi Täysimittainen kapina mediamaksua vastaan -nimisessä ryhmässä ja kansanedustajien palkankorotuksia vastustavilla Yleislakko-sivuilla on yli satatuhatta käyttäjää. Maahanmuuttokriittisellä Hommaforumilla taas on yli 4 500 rekisteröitynyttä kävijää, ja sinne on kirjoitettu lähes 450 000 viestiä.

Sähköinen ympäristö on tarjonnut mielipiteen ilmaisun mahdollisuuden myös kaikille niille, joilla ei muuten olisi aikaa, motivaatiota tai mahdollisuuksia perinteiseen kansalaistoimintaan. Osallistumisesta ja ihmisten aktivoimisesta näyttää siis tulleen helpompaa, mikä on demokratian toimivuuden kannalta hyvä asia.

Seuraavaksi pitää varmistaa, että toiminnalla on myös vaikutusta. Muuten verkkovaikuttamisesta innostuneet ihmiset turhautuvat ja internetin tehtäväksi jää pelkän viihteen välittäminen.

Liian usein käy niin, että napin painallukseen perustuvan aktivismin eli "kliktivismin" viesti ei kulje reaalimaailman kohteelle asti. Hallinto ja perinteiset instituutiot toimivat vielä hyvin järjestökeskeisesti, eikä niillä yleensä ole toimintamalleja, joilla internetin epämuodollisen kansalaisvaikuttamisen voisi ottaa huomioon päätöksenteossa.

Julkisen vallan näkökulmasta perinteinen ja verkossa tapahtuva kansalaistoiminta ovat edelleen eriarvoisessa asemassa. Vaikka yhdistyslakia on uudistettu, se ei vieläkään mahdollista puhtaasti verkossa toimivan yhdistyksen perustamista.

Sosiaalisessa mediassa ovat yleistymässä myös monet hyväntekeväisyyskampanjat. Perinteisesti kansalaisjärjestöt ovat rahoittaneet toimintansa jäsenmaksuilla tai lahjoituksilla, julkisilla avustuksilla ja yritysyhteistyöllä. Verkkomaailmassa voidaan hyödyntää muitakin tapoja.

Toiminnan rahoittamiseksi riittäisivät monesti hyvin pienet yksityiset lahjoitukset, koska sosiaalisessa mediassa on vaivattomampaa saavuttaa laaja näkyvyys. Toimintaa rajoittaa kuitenkin laki, jonka mukaan rahaa ei saa kerätä ilman erillistä lupaa.

Lupaa joutuu nopeatempoisen verkkovaikuttamisen näkökulmasta odottamaan ikuisuuden. Lisäksi luvan voi saada vain rekisteröitynyt yhdistys ja sitä joutuu hakemaan poliisilta tai Poliisihallitukselta.

Mikäli perustuslain takaama oikeus jokaisen yhdistymisvapauteen halutaan taata myös verkossa, lainsäädäntöä tulisi näiltä osin päivittää ja mahdollistaa myös sellaiset yhdistykset, jotka toimivat kokonaan verkossa.

Yhdistyksen rekisteröityminen verkossa voitaisiin tehdä nykyistä sujuvammaksi, ja rahankeräyslainsäädäntöä pitäisi päivittää. Verkkovaikuttamiseen tulisi ohjata lisää julkishallinnon resursseja.

Lisäksi verkossa tulisi mahdollistaa pääsy kaikkiin julkisiin asiakirjoihin ja tietovarantoihin. Tällä tavoin kansalaisyhteiskunnassa voitaisiin suoraan kehittää uusia ja yllättäviä sovelluksia sekä uudentyyppisiä yhteistyön muotoja.

Perinteisiäkin yhdistyksiä tarvitaan yhä. On kuitenkin olennaista huomata, että ihmisten vaikutusmahdollisuudet ovat verkon ansiosta laajentuneet aivan uudella tavalla. Tätä mahdollisuutta meillä ei ole varaa jättää käyttämättä.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje