Järjestötoiminnan tietopalvelu – Sosiaalinen media ja internet

Sosiaalista viestintää verkossa

Piritta Seppälä, sosiaalisen median kouluttaja ja konsultti, 29.6.2010

*artikkeli 

Sosiaalisen median palvelujen käytön yleistyessä ja tullessa osaksi yhä suurempien massojen arkipäivää, tulee ajankohtaiseksi myös järjestöjen pohtia osallistumistaan ja toimintaansa verkon eri kanavilla. Sosiaalista mediaa voi oikein suunniteltuna ja käytettynä hyödyntää niin organisaation sisäiseen viestintään, jäsenhankintaan kuin tapahtumamarkkinointiin. Lähtökohtana onnistumiselle ovat kuitenkin hyvä suunnittelu ja resursointi.

Kun edessä tuntuu olevan suuri tuntematon verkkomeri, jonne tulisi lähteä mukaan seilaamaan, voi olla helpointa aloittaa tutustumalla eri yhteisöllisten medioiden palveluihin ensin henkilökohtaisella tasolla. Epäröivien on hyvä muistaa, että kaikkien ei tarvitse ryhtyä esimerkiksi Facebookin aktiivikäyttäjiksi – joskus riittää, kun tutustuu palveluun sen verran, että tietää mistä siinä suunnilleen on kyse.

Vähintään järjestöjen viestinnästä vastaavien työntekijöiden kannattaa olla mukana ainakin suosituimmilla sosiaalisen median kanavilla, jotta verkkoon meneminen muodostuu helpommaksi koko organisaatiota ajatellen. Hyvän lähtölaukauksen verkostoissa toimimiseen saa muodostamalla sen osaksi järjestön sisäistä toimintaa. Facebook, Google tai Ning tarjoavat erinomaisia ympäristöjä esimerkiksi kehittämisen alla oleville hankkeille ja projekteille.

Facebook ja Google ovat ilmaisia palveluja, joka on järjestöjä ajatellen oikein hyvä asia. Ning sen sijaan muuttuu elokuussa 2010 maksulliseksi, mutta parinkymmenen dollarin vuosihinnalla saa järjestölleen kuitenkin luotua mukavan ja omia tarpeita palvelevan verkkosivuston järjestön sisäisiin tarpeisiin.

Järjestön sisäisen viestinnän etuja sosiaalisessa mediassa voivat olla esimerkiksi Facebookiin perustettu suljettu ryhmä hallitukselle tai johtokunnalle kokousten valmistelua varten, Google Docsissa tietylle työryhmälle jaettu dokumentti kaikkien työryhmäläisten käsiteltäväksi tai Ningissä järjestetty yhteischat eri puolilta Suomea olevien järjestökouluttajien kesken.

Mahdollisuuksia on rajattomasti ja rajattomuus onkin sosiaalisen median yksi suurista eduista organisaatioita ajatellen. Yhteisöllisten medioiden palvelut nopeuttavat asioiden prosessointia, niistä keskustelua ja tuovat ihmiset lähemmäs toisiaan, vaikka työryhmät ja johtokunnat eivät aina tapaisikaan kasvotusten. Rajat poistuvat, kun edistyneimmissä järjestöissä jaetaan tietoa verkkoseminaarien avulla jopa ympäri maailmaa olevalle jäsenistölle.

Internetin ja sosiaalisen median myötä vaikuttamisen ja kansalaistoiminnan muodot muuttuvat väistämättä ja hakevat uusia uomia. Yhdistyslain uudistuksen yhteydessä mietitään jo nyt, olisiko yhdistysten virallisia kokouksia mahdollista pitää kokonaan myös verkossa.

Miten sitten markkinoida sosiaalisessa mediassa? Millä keinoin valtavasta verkon tapahtumamassasta saa nostettua esiin omansa ja vielä siten, että se herättää kohderyhmän huomion? Onnistuakseen tapahtumamarkkinoinnissa, tulee olla oikeassa paikassa, oikeaan aikaan, osata linkittyä oikeille kanaville ja puhua oikealla kielellä.

Hyvä esimerkki onnistuneesta verkossa tapahtuvasta tapahtumamarkkinoinnista on Porkkanamafia, joka on vapaa verkosto ilman muodollista rakennetta ja luottamustoimia. Porkkanamafia haluaa vaikuttaa ilmastonmuutokseen sitä ehkäisevin tempauksin ympäri maailmaa.

Käytännössä kaikki toimii siten, että Porkkanamafia haastaa mukaan ilmastotalkoisiin esimerkiksi kaupan, ravintolan tai kirjaston. Haastetulle taholle, olkoon se vaikka ravintola, luvataan yhden päivän myynnin tuplaantuminen, jos ravintola lupaa esimerkiksi puolittaa hiilijalanjälkensä tiettyyn ajankohtaan mennessä. Kun ravintola ottaa haasteen vastaan, laittaa Porkkanamafia pyörät pyörimään: viesti kulkee Facebookissa ihmiseltä toiselle, Twitteristä Linkediniin ja eri verkostoissa mukana olijoille, jotka jakavat sitä taas eteenpäin omissa verkostoissaan.

Lopputuloksena osa viestin saaneista ihmisistä saapuu oikeana päivänä oikeaan ravintolaan, syövät siellä päivällisen tai juovat kahvin. Miksi? Heille on kerrottu, että tukiessaan tuona kyseisenä päivänä kyseistä ravintolaa ostamalla ravintolasta jotakin, he samalla ehkäisevät ilmastonmuutosta ja yhdessä muiden päivän asiakkaiden kanssa kannustavat ravintoloitsijaa alkamaan toteuttaa ympäristöystävällisiä toimia ravintolassaan. Ihmiset ovat näin vaikuttaneet johonkin, tehneet jotakin hyvää. Ja he ovat kuulleet tästä mahdollisuudesta sosiaalisen median kanavilla.

Mikä on siis sinun järjestösi sanoma? Kenelle sen haluat kuuluvan? Miksi sen haluat kertoa ja kuka sen kertoo? Vastaamalla näihin kysymyksiin, pääset alkuun oman järjestösi sosiaalisen median strategian suunnittelussa. Työsarka ei ole helppo, mutta sitä suuremmalla syyllä sen miettiminen kannattaa aloittaa tänään.