Järjestötoiminnan tietopalvelu – Sosiaalinen media ja internet


Pelisäännöillä verkko heilumaan

Piritta Seppälä, sosiaalisen median kouluttaja ja konsultti, 29.6.2010


*artikkeli


Järjestön johtokunnassa pohditaan sosiaalista mediaa: ”Kyllä, meidänkin on mentävä mukaan sosiaaliseen mediaan. Kilpailevalla järjestölläkin on siellä jo oma fanisivu! Viestintäyksikkö saa hoitaa, siellä on Marja, joka käyttää Facebookia jo paljon ja tietää jotakin Twitteristäkin. Pyydetään viestinnästä vastaavia tekemään sosiaalisen median strategia! Tästä se lähtee.”


Puoli vuotta myöhemmin järjestöllä on Facebookissa oma ryhmä ja fanisivu. Twitter-tili on avattu, mutta sitä ei ole oikein kukaan käyttänyt, seuraajiakin on vain viisi. Eikä Facebookissakaan tapahdu mitään, kolme järjestön fania ovat peukuttaneet yhtä kommenttia kaksi kuukautta sitten. Mikä siis meni vikaan?


Ei ole mitenkään harvinaista, että organisaatioiden johtotasolla pohditaan sosiaaliseen mediaan mukaan lähtemistä ja tämän jälkeen annetaan viestinnästä vastaaville tehtäväksi luoda sosiaalisen median strategia. Tässä toimintamallissa kuitenkin unohtuu muutama oleellinen asia liittyen tähän ilmassa leijuvaan ”sosiaaliseen mediaan mukaan menoon”: suunnittelu, tarkoitus ja resursointi.


Verkon eri yhteisöllisistä palveluista ei ole mitään hyötyä, jos sinne mennään vain sen vuoksi, että sinne pitää mennä – siksi kun kaikki muutkin jo ovat siellä. Totta on, että yhä useamman järjestön tavoittelemat kohderyhmät todennäköisesti käyttävät jo sosiaalisen median palveluita hyödykseen, mutta mikä on järjestön tuottama lisäarvo tälle kohderyhmälle verkossa?


Erityisesti järjestömaailmassa tulisi lähteä liikkeelle miettimällä sitä, mitä järjestön kokonaiskuvassa sosiaalinen media tarkoittaa. Millaisena prosessina yhteisöllisten medioiden palvelut voidaan nähdä järjestön toiminnan osana? Pystyykö järjestö palvelemaan jo olemassa olevaa jäsenistöään paremmin antamalla tälle mahdollisuuden osallistua verkossa esimerkiksi uusien hankkeiden tai tuotteiden luomiseen? Vai onko tarkoituksena herättää ihmisten mielenkiinto järjestöä kohtaan tempaisemalla räväkästi ilmaston puolesta verkon eri kanavilla?


Oleellista on, että sosiaalisen median liittämistä osaksi järjestön viestintää, toimintaa ja vision tavoittamista mietitään kunnolla, yhtenä kokonaisuutena ja mietintään otetaan mukaan järjestön edustajat kaikilla tasoilla. Valmista kirjattua sosiaalisen median strategiaa olennaisempi on prosessi, jossa määritellään järjestön yhteiset pelisäännöt sosiaalisessa mediassa toimimiselle, toiminnan vastuunjako ja sen resursointi. Kaikessa tässä pitää muistaa sosiaalisen median ydinasia: siellä toimitaan ihmisten kanssa, jotka keskustelevat, tuottavat verkkoon materiaalia ja jakavat keskenään tietoa ja linkkejä.


Mikä sitten voi olla järjestön työntekijöiden tai luottamushenkilöiden rooli sosiaalisessa mediassa suhteessa omaan organisaatioonsa? Mitä siellä saa sanoa, mitä arvostella, mitä jakaa? Onko olemassa eroa järjestöminän ja minäminän välillä? Näihin kysymyksiin vastaa yhdessä työstettävä sosiaalisen median ohjeistus, joka voikin olla helpompi tapa lähteä liikkeelle koko prosessissa.


Eräs suuri ammattiliitto julkaisi toukokuussa avoimen sosiaalisen median ohjeistuksensa henkilöstölleen. Siinä määritellään selkeästi, että työasioita kommentoidessa esiinnytään omalla nimellä ja työntekijöitä kannustetaan osallistumaan sosiaalisen median keskusteluihin, mutta ketään tähän ei kuitenkaan pakoteta. Joskus yksinkertainen ja yhdessä luotu ohjeistus voikin olla hyvä lähtökohta ottaa sosiaalisen median palvelut käyttöön järjestössä.


Hyvä keino olisi pohtia yhdessä jäsenten ja työntekijöiden kesken sosiaalisen median ohjeistuksen ja pelisääntöjen pohja koko järjestölle. Kun järjestö avaa korvansa jäsenistölle esimerkiksi näin, toimii sosiaalinen media juuri siten kuin mihin sen käyttö perustuu: ihmiset kohtaavat toisiaan, keskustelevat keskenään yhteisistä asioista, tuottavat sisältöä ja materiaalia, saavat vaikuttaa lopputulokseen ja verkostoituvat keskenään.


Ja miten jäsenistö sitten saadaan näistä asioista keskustelemaan? Kysymällä vaikka ”Voiko järjestön hallituksen puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja kaveerata jäsenen kanssa Facebookissa?” ja ”Jos voi, niin mitä heillä voisi olla sanottavaa toisilleen?”. Tämän keskustelun avaukseksi kannattaa kuitenkin muistuttaa verkossa toimimisen perussäännöistä, jotta homma lähtee liikkeelle oikealla jalalla:

  1. Muista, että kaikki mitä verkkoon kirjoittaa, jää sinne.
  2. Älä kerro sosiaalisessa mediassa mitään sellaista, mitä et voisi sanoa kasvotusten ystävillesi tai esimiehellesi.
  3. Kunnioita hyviä tapoja ja ole mukava.

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje