Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Sosiokulttuurinen innostaminen

Leena Kurki
Osuuskunta Vastapaino
Tampere 2000, ISBN 951-768-063-5


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on kirjan kirjoittajan.


P. Fermoson mukaan sosiokulttuurisen innostamisen avulla pyritään kulttuurisen demokratian saavuttamiseen. Innostaminen on siten kasvatuksellinen toimintamuoto yhteiskunnan parantamiseksi. Samalla se on asenne, joka sisältää sekä ammatillisen kutsumuksen että sitoutumisen. Innostamisen tavoitteena on ihmisten oman osallistumisen avulla luoda kasvattava, solidaarisuuden arvot tiedostava yhteiskunta. Innostamista voidaan soveltaa kaikilla elämänaloilla ja sen keskeisiä käsitteitä ovat yhteisöllisyys, osallistuminen, herkistyminen, dialogi, luovuus ja toimintaan sitoutuminen.


Sosiokulttuurinen innostaminen on syntynyt sekä käsitteenä että toimintana Ranskassa toisen maailmansodan jälkeen. Ranskalaiset näkivät välttämättömäksi elvyttää ne demokraattiset arvot, jotka olivat kadonneet natsimiehityksen masennukseen. He löysivät innostamisen elvyttämisen tekniikaksi lähinnä työväestön kouluttamiseen ja vapaa-ajan toimintaan keskittyneen éducation populaire –liikkeen kautta. Myöhemmin innostaminen levisi voimakkaasti myös Latinalaisessa Amerikassa, sielläkin educación popular –liikkeen kautta. Liikkeen latinalainen versio on alusta alkaen ollut paljon radikaalimpi kuin ranskalainen kaimansa. Varsinaisena ammattina innostaminen syntyi 1960-luvulla vapaaehtoistyön pohjalta.

Innostamisen avainkäsitteet ja tavoitteet

J. V. Merino nostaa innostamisen perusteiksi kolme avainkäsitettä. Ensimmäinen niistä on antaa elämä, innostaa. Se viittaa persoonallisen, inhimillisen yhteisön ja yhteiskunnan rakentamiseen ja hyvän arkipäivän elämänlaadun tavoittelemiseen. Siinä tuetaan paikallisen kulttuurin ilmiöitä ja suositaan sosiokulttuurisen innostamisen muuttumista ammatillisesta toiminnasta ihmisten omaan aloitteellisuuteen perustuvaksi toiminnaksi, jonka ytimenä on kahden ihmisen välinen aito kohtaaminen.


Toinen avainkäsite on välittää, ryhtyä välittäjäksi. Sen tavoitteena on synnyttää aidoissa projekteissa ja yhteistyön verkoissa toimivia sosiaalisen oma-aloitteellisuuden ryhmiä. Toiminta tapahtuu siten, että tehokkaiden paikallisten ohjelmien avulla tuetaan ihmisten omaa luovaa osallistumista. Kolmas käsite, muuttaa laadullisesti, näyttäytyy koko innostamista koskevaa modernia keskustelua luonnehtivana yleiskäsitteenä. Sen päämääränä on muutos kohti solidaarista mielenlaatua ja solidaarisia asenteita sekä kohti koordinoituja, tasavertaisia ja hajautettuja, vähemmän byrokratisoituneita, keskitettyjä ja hierarkkisia tilanteita.


Merinon mukaan innostamisella on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin sen avulla ”herätetään henkiin elämää siellä, missä sitä ei ole”, luodaan liikettä, huolestuneisuutta, levottomuutta ja tuetaan aloitteellisuutta, asioiden täytäntöönpanoa, itsenäistä toimintaa ja vastuuntuntoa. Tämä on erityisesti ammatillisen innostajan haastava tehtävä. Toinen tavoite on ”tukea ja saada liikkeelle niitä kykyjä, jotka jo ovat olemassa”, vaikka ne olisivatkin heikot ja tiedostamattomat. Motivoidaan, herätetään, vahvistetaan ja koordinoidaan yksilöiden ja ryhmien kykyjä ja voimia sekä heidän osallistumistaan sosiaaliseen, kasvatukselliseen ja kulttuuriseen toimintaan.

Innostamisen kylmä ja kuuma maailma

Ranskankielisellä innostamisen alueella on vasta viime aikoina alettu kehittää tietoisesti omaa teoriaa. J-C Gillet on erityisen kiinnostavasti tavoittanut innostamisen kaksinaisluonteen kärjistyksellään kylmästä ja kuumasta maailmasta. Nämä molemmat maailmat näkyvät modernissa 1990-luvun innostamisessa, toisaalta vastakkaisina, toisaalta toisiaan täydentävinä. Molempia tarvitaan: liikkeelle saattamista, militanttia osallistumista mutta myös näin syntyneiden uusien voimien sääntelyä ja institutionalisointia.


Kylmässä maailmassa näkyy taloudellisten näkökohtien ensisijaisuus. Siinä luotetaan rationaaliseen järjestykseen ja pyritään vaikuttamaan vain sosiaalisen epätasa-arvon seuraamuksiin, ei syihin. Kylmä maailma rakentuu sellaisen humanistisen ja idealistisen keskustelun ympärille, jolla ainoastaan maskeerataan piiloon ne sosiaaliset voimat ja rakenteet, jotka yhteiskunnassa todella vaikuttavat. Innostaminen on yhteiskunnan teknostruktuurin uskollinen palvelija ja innostajat ovat ammattilaisia, jotka ovat sokeita omille rajoituksilleen, omille riippuvuussuhteilleen, vieraantuneisuudelleen ja toimintojensa merkityksettömyydelle.


Kuuma maailma on reaktio hallitsevia ja tukahduttavia järjestelmiä vastaan. Se on sosiaalisen vastarinnan liike, joka suuntautuu markkinataloutta ja keskiluokkaisuutta, passiivisuutta ja välinpitämättömyyttä, byrokratiaa ja teknokratiaa vastaan. Innostaminen on kasvatuksellista toimintaa. Se on ennen kaikkea osallistumista, elämistä ryhmässä, lähiössä, kaupungissa. Innostaminen suuntautuu ihmisen jokapäiväiseen elämään, kohti jokaisen ihmisen sekä persoonallista että kollektiivista osallistumista ja sitä kautta kohti heidän tietoisuutensa heräämistä.

Innostajan ominaisuudet ja innostajatyypit

Innostajia voi olla luonteeltaan monenlaisia. Innostajan omat asenteet, odotukset, uskomukset ja persoonalliset piirteet ovat sosiaalisen intervention prosessissa oleellisen tärkeät. Peruspiirteenä on erityisesti itsetuntemus ja kehittyminen sitä kautta kohti psyykkistä tasapainoa ja kypsyyttä. Lisäksi innostajan on luotettava ryhmänsä jäsenten ominaisuuksiin ja kykyihin ratkaista itse omat ongelmansa ja kehittyä eteenpäin. Hänen täytyy osata ”johtaa johtamatta” eli hänellä pitää olla riittävästi persoonallisuutta ja dynaamisuutta yllyttämiseen ja herättelyyn ilman määräilyä. Innostajalla pitää olla työn vaatima hyvä fyysinen ja hermostollinen vastustuskyky, kyky omistautua ja kyky organisoida suuri määrä asioita ja ihmisiä.


Gillet näkee innostajissa kolme päätyyppiä, joista kaikista hyvän innostajan täytyisi omata piirteitä. Militantti innostaja pyrkii herättämään ihmisten tietoisuutta ja on usein varsin karismaattinen. Toiminta ponnistaa ideologiselta pohjalta ja sitä ohjaavat humanistiset arvot, joihin liittyy voimakas kutsumuksellinen tietoisuus. Teknisen innostajan toimintaa leimaavat tehokkuus, rationaalisuus ja uskollisuus työnantajan tavoitteille. Hän työskentelee ammatilliselta perustalta, osaa paljon menetelmiä ja käyttää niitä välineellisesti. Välittäjänä toimiva innostaja etsii ja luo sopivia kommunikaatioverkostoja sekä neuvottelemisen ja muun sosiaalisen interaktion mahdollisuuksia. Hänen ammatillinen tehokkuutensa näkyy erityisesti kyvyssä luoda suhteita.

Solidaarisuuden mallit

Solidaarisuuden problematiikka näyttäytyy erityisen voimakkaasti innostamiseen kiinteästi liittyvän vapaaehtoistyön yhteydessä. L. Aranguren on syvällisesti kuvannut vapaaehtoistyössä nykyisin tavattavia erilaisia solidaarisuuden muotoja. Hänen mukaansa on löydettävissä neljä erilaista solidaarisuuden mallia. Niistä ensimmäinen on näyttävyyden solidaarisuus. Tällainen solidaarisuus on kulutustavaraa, jonka sisältö vaihtelee aina kulloisenkin muotivirtauksen mukaan. Näyttävyyden solidaarisuus on uudenlaisen hedonismin muoto, tärkeää on näkyvyys tiedotusvälineissä, yksittäisten toimijoiden esille nostaminen ja heidän henkilöidensä palvonta ja palkitseminen. Mallissa solidaarisuus on kaukana taistelusta epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja se onkin vain yksi muoto ylläpitää vallitsevaa sosiaalista järjestystä.


Muunnos edellisestä mallista on kampanjasolidaarisuus. Siinä kommunikaatiovälineet sekä suuret kansainväliset ja kansalliset organisaatiot järjestävät erilaisia kampanjoita maailman eri puolilla tapahtuvien ongelmien nopeaksi lievittämiseksi. Kampanjoiden synty lähtee siitä emotionaalisesta sympatiasta, joka ihmisillä on tragedioiden uhreja kohtaan. Kampanjasolidaarisuus ei kuitenkaan liity mihinkään henkilökohtaiseen esiintymishaluun, vaan sen tarkoitusperät ovat pääsääntöisesti hyvät. Silti senkään perusteiksi ei tehdä varsinaisia yhteiskunnallisia analyysejä ja vaarana on, että myös tämä solidaarisuuden muoto kääntyy lopulta kaupallisuudeksi.


Yhteistyön solidaarisuudella tarkoitetaan lähinnä kehitysyhteistyötä. Solidaarisuus perustuu tuolloin yleensä länsimaisten yhteistyökumppanien sanelemiin ehtoihin ja muotoihin. Usein on kyse pelkästä konkreettisille projekteille suunnatusta teknisestä rahoituksesta eikä lainkaan pyrkimyksistä vaikuttaa niihin rakenteellisiin olosuhteisiin, jotka ihmisten jokapäiväistä elämää määrittävät. Silti ei pidä unohtaa esimerkiksi sitä positiivista persoonallista kokemusta, jonka ihmiset saavat työskennellessään tällaisessa yhteistyössä.


Kohtaamisen solidaarisuudessa kohdataan kärsimyksen ja epäoikeudenmukaisuuden maailma, eikä jäädä sen edessä välinpitämättömäksi. Erona edelliseen on se, että projektit itsessään eivät ole tavoite, vaan ne ovat vain välineitä ihmisten inhimillisen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Kohtaamisen solidaarisuus merkitsee elämistä sillä tavoin, että solidaarisuus rakentaa peruspilarin ihmisen koko elämänprojektille. Tämä malli on syvästi eettinen. Sen etiikka lähtee tukahdutetun, syrjäytetyn tai huonosti kohdellun ihmisen todellisuudesta. Kohtaamisen solidaarisuuden tavoitteena on ihmisten elämän transformaatio, laadullinen muuttaminen. Aidon innostamisen solidariteetin pitäisikin aina olla kohtaamisen solidariteettia.


 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje