Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Nuorten sosiaaliset verkostot palkkatyön marginaalissa

Minna Suutari
Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 26
Helsinki 2002, ISBN 951-98433-9-6


*Seuraavassa tiivistelmä tutkimuksesta. Tekstin sisältö on tutkimuksen tekijän.

Tutkimusasetelma

Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten ulkopuolisten kategorisointien ja institutionaalisten määrittelyjen kautta ”syrjäytymisvaarassa” olevien ryhmään sijoittuvat nuoret elävät elämäänsä työmarkkinoiden marginaalissa sosiaalisten verkostojensa tukemina. Tarkastelun keskipisteessä ovat nuorten henkilökohtaiset verkostot arjen jäsentäjinä, marginaalissa selviytymisen tukijoina ja sosiaalisen integraation reunaehtoina. Verkostoja määrällisesti ja laadullisesti tutkimalla tavoitellaan kuvaa siitä, mitä on olla nuori aikuinen palkkatyön merkitystä elämän keskeisenä pilarina korostavan yhteiskunnan reunalla.


Tutkimuksessa peilataan käytyä syrjäytymiskeskustelua empiiriseen aineistoon, joka on kerätty 1990-luvun lopussa Pohjois-Karjalassa asuneilta, 18-27 –vuotiailta nuorilta aikuisilta. Empirian kautta yritetään avata niitä syrjäytymisen kategorioita, joita työmarkkinoiden reunalla eläviin nuoriin usein liitetään. Siten tavoitellaan täsmentynyttä kuvaa myöhäismodernin työyhteiskunnan marginaalista, joka on tutkimuskohteena pikemminkin särmikäs ja monikasvoinen kuin selvärajainen ja yhtenäinen.

Palkkatyökeskeinen syrjäytymiskeskustelu

Zygmunt Baumanin tulkinnan perusteella syrjäytyneiksi määrittyvät ne ihmiset tai ryhmät, jotka rikkovat yleisesti vallitsevaa sosiaalista järjestystä eivätkä onnistu elämään asetettujen normien mukaisesti. Palkkatyössä käyminen on Baumanin tarkoittama normi, jonka mukaan ihmisten oletetaan ja jopa vaaditaan elävän. Tästä normista poikkeaminen tulkitaan heikoksi tai puuttuvaksi integraatioksi, uhkaksi syrjäytyä yhteiskunnasta. Palkkatyön arvoa menestymisen mittarina eivät heikennä edes sen kielteiset piirteet, esimerkiksi lisääntyvä työuupumus tai perheiden ja erityisesti lasten pahoinvointi vanhempien työelämässä menestymisen kustannuksella.


Syrjäytymisen käsite saa sisältönsä ensisijaisesti työtä tekevän, keskiluokkaisen ja keski-ikäisen aikuisväestön näkökulmasta. Nuorten kannalta ongelma on se, että yleisesti hyväksytyiksi valinnoiksi jäsentyvät lähinnä mahdollisimman suoraviivaisesti normaalina tai keskimääräisenä pidettyyn, palkkatyökeskeiseen elämäntapaan johtavat elämänpolut. Poikkeamat näiltä poluilta – esimerkiksi koulutuksen keskeyttämiset – tulkitaan monesti vähintäänkin tilapäiseksi karsiutumiseksi yhteiskunnan valtavirrasta, vaikka ne eivät aina olekaan nuorelle kohtalonkysymyksiä. Elinikäisen palkkatyöläisyyden malli on muuttunut osalle nuorista epätodennäköiseksi vaihtoehdoksi myöhäismodernissa yhteiskunnassa jo yksin siksi, että työmarkkinoiden joustavoittaminen on aiheuttanut monia rakenteellisia muutoksia työn tekemisen ehtoihin.

Marginaaliasema ja sosiaaliset verkostot

Syrjäytymiskäsitteen käytön tekee nuoria koskevassa tutkimuksessa ongelmalliseksi termiä sävyttävä lopullisuus. Tuula Helneen mielestä syrjäytyminen kuvaa pysähtynyttä hetkeä, jossa liike on muuttunut tilaksi. Marginaalin käsite eroaa syrjäytymisestä erityisesti siinä, että se pitää jo lähtökohtaisesti sisällään ajatuksen monisuuntaisesta liikkeestä, joka voi viedä sekä kauemmas normaalista, valtavirrasta ja keskuksesta että kuljettaa kohti ankkuroitumista. Marginaaliasemaan liittyy riski syrjäytymisestä, mutta se antaa yksilölle myös positiivisia mahdollisuuksia selviytymiseen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Syrjäytymiskeskusteluun sisäänrakennettu epäluottamus on ainakin osittain poissa, kun nuorten tilannetta tulkitaan marginaalin käsitteen kautta.


Sosiaalinen verkosto viittaa siihen sosiaalisten suhteiden maailmaan, jossa nuori elää. Tähän maailmaan kuuluu sekä yhteisöllisiä että yhteiskunnallisia toimijoita. Sosiaalinen verkosto koostuu niistä ihmisistä, jotka nuori määrittelee itselleen tärkeiksi riippumatta siitä, onko henkilöillä yhteyksiä tai siteitä toisiinsa. Kiinnittyminen sosiaalisiin verkostoihin on ennen muuta yhteiskunnallistumisen mahdollisuus marginaaliin jääneille ja jättäytyneille nuorille. Verkostot ovat myös portti osallisuuteen yhteiskunnan moninaisissa vuorovaikutussuhteissa ja –tilanteissa. Sosiaalisten verkostojen olemassaolo marginaalissa haastaa oletuksen palkkatyön ulkopuolella olemiseen liitetystä irrallisuudesta.


Marginaaliasemassa elävät nuoret eivät ole verkostojensa valossa yksinkertaisesti joko syrjäytyneitä tai integroituneita vaan pikemminkin näitä molempia. Verkostojen kautta kokemukset osallisuudesta ja osattomuudesta limittyvät niin, että yhtenä hetkenä painopiste on yhteiskuntaan ankkuroitumisessa, toisena siitä syrjäytymisessä. Kuuluminen ja kuulumattomuus voi olla nuorten verkostoissa myös päällekkäistä - nuori voi olla osallisena jossakin, mutta kokea samalla osattomuutta jostakin muusta. Sosiaalinen kiinnittyminen onkin marginaalissa eläville nuorille aina tasapainoilua verkostojen vahvuuksien ja heikkouksien välillä.

Kahlehtiva yhteisöllisyys

Osallisuus sosiaalisissa suhteissa tarkoittaa väistämättä sitä, että nuori joutuu uhraamaan palan itsenäisyydestään yhteisyyden alttarille. Marginaaliasemassa itsenäisyyden ja riippuvuuden välisen suhteen jännitteisyys korostuu, koska esimerkiksi palkkatyökansalaisuuden kautta saavutettava riippumattomuus on nuorelle vain kaukainen haave. Luottamussuhteet perheeseen, hyvinvointivaltioon ja jopa ystäviin jäsentyvät tavanomaista helpommin kahleeksi silloin kun koko elämä rakentuu yhteiskunnan epävirallisella puolella. Riippumattomuudesta voikin tulla marginaalissa nuoren selviytymisen kynnyskysymys, joka haastaa verkottumisen elämän peruslähtökohtana.


Riippumattomuutensa turvatakseen osa nuorista sanoutuu kokonaan irti lähiverkostonsa tuesta. Verkostoihin turvautumisen sijaan he pyrkivät selviytymään yksin, vaikka tämä merkitseekin elämistä entistä niukemmin voimavaroin ja osin myös muista eristyksissä. Erityisesti perhesuhteiden sulkeminen oman elämänpiirin ulkopuolelle on nuorelle yksi keino ottaa elämää haltuun marginaalissa. Tuen vastaanottaminen merkitsisi nuorelle kokemusta luovuttamisesta, jopa häviämisestä.


Marginaalin verkostojen kokeminen uhkaksi omalle integraatiolle on tyypillistä erityisesti miehille. Näyttää siltä, että naisten on helpompi hyväksyä riippuvuus sosiaalisesta verkostosta osaksi elämäänsä marginaalissa. Nuoret miehet sen sijaan kokevat usein, että vain torjumalla verkostojensa tarjoaman tuen he voivat säilyttää itsenäisyytensä marginaalissa. Jättäytymällä tiiviiden verkostojen ulkopuolelle he välttävät kiitollisuudenvelkaan joutumisen ja vastavuoroisten velvoitteiden noidankehän.

Verkostot marginaalin vahvuutena

Työmarkkinoiden reunalle jääneiden ja jättäytyneiden nuorten verkostot eivät ole sen paremmin kovin laajoja kuin monihaaraisiakaan. Osallisuus marginaalissa on elämistä suhteellisen tiiviisti kudotuissa ja tiettyihin elämänalueisiin rajoittuvissa verkostoissa. Tiiviydestä kertoo se, että verkostojen jäsenistä useimmat tuntevat toisensa. Toisaalta verkostoista puuttuvat lähes kokonaan niin kutsutut välilliset siteet, jotka voisivat toimia sillanrakentajina oman elämänpiirin ulkopuolelle ja kiinnittää nuorta esimerkiksi työmarkkinoille.


Palkkatyökeskeisen syrjäytymiskeskustelun näkemykset sosiaalisen integraation edellytyksistä ja ehdoista nyky-yhteiskunnassa ovat kuitenkin liian kapea-alaisia ainakin nuorten kohdalla. Palkkatyön marginaaliin jääminen ei läheskään aina merkitse sitä, että nuori olisi myös sosiaalisesti syrjäytynyt. Sosiaaliset verkostot - jotka koostuivat suhteista perheeseen, sukulaisiin, ystäviin, kavereihin ja hyvinvointivaltion viranomaisiin - olivat nuorille tärkeä sosiaalisen ja taloudellisen tuen lähde. Ne toimivat myös luottamuksen, solidaarisuuden ja kumppanuuden perustana nuorten elämässä.


On silti muistettava, että verkostot eivät yksin jaksa kannatella ja kiinnittää nuorta yhteiskuntaan. Verkostojen kyky tukea nuorta marginaalissa on varsinkin pitkällä tähtäimellä riippuvainen siitä, miten yhteiskunta tulee vastaan omilla toimillaan - millaisia mahdollisuuksia se antaa esimerkiksi nuorten itsenäistymiselle tilanteessa, jossa palkkatyötä ei ole saatavilla. Vastuuta nuorten integraatiosta ei saa sälyttää kokonaan epävirallisille verkostoille.


 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje