Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Vaikuttaminen kiinnostaa huonosti

Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 1.4.2005
Aaro Harju


Sami Borgin uusin tutkimus ”Kansalaisena Suomessa” antaa aika masentavan kuvan suomalaisten yhteiskunnallisesta osallistumis- ja vaikuttamishalusta. Tutkimus pohjautuu vuoden 2002 lopulla kerättyyn European Social Survey -aineistoon 22 Euroopan maasta. Borgin tutkimus vertailee erityisesti Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteiskunnallista osallistumista ja näiden maiden kansalaisten asenteita poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan.


Kolmeen muuhun Pohjoismaahan verrattuna suomalaiset sijoittuvat useimmilla osallistumisulottuvuuksilla viimeiselle sijalle. Yhteiskunnallisen osallistumisen ja kiinnittyneisyyden ulottuvuudella ´heikosti kiinnittyneisiin´ kuului suomalaisista joka kolmas, ruotsalaisista ja norjalaisista joka viides ja tanskalaisista vain joka seitsemäs.


Tutkimus viittaa siihen, että äänestysaktiivisuuden lasku liittyy Suomessa vaaliosallistumisnormin heikentymiseen, korostuneen kielteiseen suhtautumiseen puolueisiin ja politiikkoihin sekä muita Pohjoismaita heikompaan poliittiseen keskustelukulttuuriin.

Todelliset poliittiset vaihtoehdot ovat Suomesta kadonneet kansalaisten silmissä. Ihmiset kokevat puolueiden etääntyneen kansasta hahmottomaksi yhteiseksi möykyksi, josta ei saa otetta. Poliittinen jargon ei sykähdytä eikä avaudu ihmisille.


Suomesta puuttuu kehittynyt poliittinen keskustelukulttuuri. Eri mieltä olemista ei pidetä suotavana. Vääränlainen konsensushenkisyys on tappanut poliittisen dialogin ja hämärtänyt politiikkavaihtoehdot, joita on kuitenkin olemassa.


Borg näkee politiikan kiinnostamattomuuteen eräänä syynä kansanäänestysten puuttumisen Suomesta. Tanskassa ja Ruotsissa, jossa on järjestetty määräajoin kansanäänestyksiä tärkeistä yhteiskunnallisista ja valtiollisista kysymyksistä, kansalaisten kiinnostus politiikkaa ja vaaleja kohtaan on Suomea suurempaa. Toki näissä maissa on myös vilkkaampi poliittinen dialogia, millä on varmasti vaikutusta.


Borg sivuaa varovasti suomalaista entistä ehdokaskeskeisempää ja henkilöityvämpää vaalijärjestelmää. Hänen mukaansa kansalaisille jää yhä useammin epäselväksi, millaisia ovat yksittäisten luottamushenkilöiden ja puolueiden rooli ja toimintatila päätöksiä tehtäessä. Borg perääkin kansalaisvaikuttamisen tukemista sekä vaali- ja puoluejärjestelmän uudistamista.


Sami Borg toteaa tutkimuksensa johtopäätösosiossa, että suomalaisen kansalaisvaikuttamisen keskeiset kehittämistarpeet koskevat:

  • poliittisen toiminnan ja poliittisten toimijoiden arvostusta,
  • suhtautumista ja kiinnittymistä puolueisiin,
  • poliittista sosialisaatiota ja suhtautumista osallistumisnormeihin,
  • poliittis-yhteiskunnallisen kiinnittyneisyyden ikä- ja sukupolvieroja,
  • poliittisten vaihtoehtojen esittämistä ja erottuvuutta sekä yhteiskunnallista keskustelua ja
  • kansalaisvalmiuksia sekä kansalaisten tietoja yhteiskunnasta ja politiikasta (s. 87).

Demokratian toteutumisen näkökulmasta suurimmat ongelmat eivät välttämästä koske Borgin mukaan ensisijaisesti harjoitetun politiikan sisältöjä vaan keskeisten edustuselinten ja niiden toimijoiden hyväksyttävyyttä. Alhaiset äänestysprosentit heikentävät valtuutuksen yleistä legitimiteettiä. Kielteinen suhtautuminen puolueisiin ja politiikkaan yleensä rapauttaa demokratia perustaa ja lisää osaltaan eri väestöryhmien mielipiteiden edustuksen tasapainoisuutta.


Borg toteaa tutkimuksensa lopuksi, että kansalaisvaikuttamisen kehittämistoimet jäävät vaikutuksiltaan voimattomiksi, ellei kansanvallan kehittämiseen löydy täysin uudenlaisia ideoita, poliittista tahtoa ja lisäresursseja. ”Olisi peräti irvokasta, jos uudet panokset suunnattaisiin olemassa olevien rakenteiden pönkittämiseen”. ”Härkää on tartuttava sarvista, ja tämä vaatii uutta poliittista johtajuutta.” (s. 89)


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje