Järjestötoiminnan tietopalvelu - Osallistuminen ja vaikuttaminen

Puhemiehelläkin on puheoikeus

Aaro Harju

*pääkirjoitus, Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 07.05.2009

Puhemies kertoo oman näkemyksensä siitä, miten Suomen tulisi hoitaa taloutta, jotta maa nousee mahdollisimman nopeasti taantumasta. Media julkaisee kannanotot ja toisessa yhteydessä paheksuu sitä, että puhemies sekaantuu asioihin, jotka kuuluvat hallituksen vastuulle. Puhemiehen puheoikeutta haluttiin rajoittaa jo Paavo Lipposen aikaan ja samaan pyritään nytkin.

On tämä yhteiskuntapoliittisesti ihme maa. Eri yhteyksissä valitetaan sitä, että maassa ei käydä yhteiskuntapoliittista keskustelua tai että meillä on vallalla yhdellä kertaa yhden totuuden politiikka. Kun joku uskaltautuu kritisoimaan harjoitettavaa politiikkaa ja esittää sille vaihtoehtoja, tämä ei olekaan sopivaa. Milloin joku keikuttaa venettä, milloin lipeää kansallisesta rintamasta vaikeuksien keskellä, milloin kerää irtopisteitä.

Näkemys, että puhemies ei saisi osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, on jotenkin hupaisan vanhanaikainen. Hän on ikään kuin kaapin päällä oleva kansakunnan äiti tai isä presidentin ohella. Tällainen kuva sopi – ehkä – agraariseen Suomeen, mutta postmodernissa ajassa näkemykselle ei ole mitään perusteita. Puhemies noudattakoon tasapuolisuutta johtaessaan eduskunnan täysistuntoa, mutta kyllä hänellä pitää olla oikeus esittää täysistunnon ulkopuolella ajatuksia kansakunnan tilasta ja sen kehittämisestä. Toiseksi korkeimpana valtioelimenä hänellä on siihen suoranainen velvollisuus.

Tämänkin verkkolehden pääkirjoituksissa on useaan otteeseen vaadittu Suomen siirtymistä asteittain kohti todellista deliberatiivista ja osallistuvaa demokratiaa. Pyrkimys määritellä, kuka saa keskustella ja mistä, osoittaa, että olemme vasta alkumetreillä demokratian syventämisen ja laajentamisen tiellä. Välillä tulee tunne, että edes ensimmäistä todellista askelta ei ole otettu – ei ainakaan poliittisten päättäjien ja neljännen valtiomahdin toimesta.

Eli aloitteentekijän paikka on vapaana. Kansalaisyhteiskunta olisi sopiva toimija laajentamaan suomalaista demokratiakäsitystä ja johdattamaan se viime vuosituhannelta 2000-luvulle. Onko meistä tähän? Hyviä merkkejä on ilmassa. Uudet kansalaisliikkeet ja järjestöt ovat ottaneet vastavoiman roolia, vaikkakin niiden vaikuttavuus on vielä rajallista. Ne haastavat päätöksentekijöitä debattiin ja toisenlaisten vaihtoehtojen miettimiseen. Juuri tällaista tarvitaan; erilaisten ajatusten dialogia ja julkista keskustelua yhteiskuntapolitiikan suunnasta. Se on myös päätöksentekijöiden etu, että heidän ratkaisujaan kyseenalaistetaan ja haastetaan. Se pitää vallanpitäjät virkeänä ja pakottaa miettimään ratkaisujen perusteluja ja seurauksia. Tuloksena on parempaa yhteiskuntapolitiikkaa.

Kansalaisen rooliin kuului antiikin aikoina valvojan tehtävä. Valtaenemmistö kansasta on unohtanut tämän ajat sitten ja jättänyt yhteiskuntapolitiikan hoidon valittujen päättäjien ja paljolti virkamiesten tehtäväksi. Pieni vähemmistö on kyllä aktiivinen ja jopa aktivoitunut viime aikoina. Meidän valtaenemmistön tulee aktivoitua uudelleen kansalaisina, mutta yhtä tärkeää on, että kansalaisyhteiskunnan valtavirran toimijat terästäytyvät.

Demokratian on tarkoitus olla elävä ja koko ajan uudistuva tapa hoitaa yhteisiä asioita, ei paikalleen jähmettynyt järjestelmä. Kansalaisyhteiskunta voi olla unilukkari, herättelijä, joka aloitteillaan ja toiminnallaan näyttää tietä kohti aitoa kansalaislähtöistä demokratiaa, jossa kaikilla on mielipiteenoikeus, joissa kaikkien näkemyksiä toivotaan ja jossa avoimen keskustelun kautta synnytetään päätökset yhteisistä asioista.

Ei valtioneuvostoa ole valittu päättämään yksin Suomen asioista ja yhteiskuntapoliittisesta linjasta. Valtioneuvosto on yksi, vaikkakin keskeinen, toimija yhteiskuntapoliittisessa kokonaisuudessa. Me kansalaisina ja kansalaisyhteiskunnan edustajina olemme muita toimijoita, ja meidän pitää nostaa oma roolimme sille kuuluvaan arvoonsa.

Aaro Harju
pääsihteeri
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje