Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Poliittinen toiminta kaipaa rohkeaa uudistamista

Pääkirjoitus, Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti 1.4.2005
Aaro Harju


Dosentti Sami Borg kiinnitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla (17.3.) huomiota nuorten laimeaan poliittiseen osallistumiseen. Demokratian perusteisiin ulottuva tutkimushavainto edellyttää väkeviä toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.


Nuoria ja keski-ikäisiäkään ei saada vaaliuurnille, luottamustehtäviin eikä vaikuttamiseen mukaan ellei poliittista toimintaa tarkastella aivan uudenlaisesta näkökulmasta ja ellei toimintaa rohkeasti uudisteta. Zygmunt Baumanin viiltävä kysymys, miksi tunnemme itsemme koko ajan entistä voimattomammiksi, vaatii vastausta. Muuten tilanne ei muutu.


Yhteiskunnallinen ja suppeammin poliittinen kansalaisvaikuttaminen pitää ymmärtää nykyisin laajemmin kuin aikaisemmin. Ihmiset tekevät yhteiskunnallisia valintoja myös kuluttajina: kaupan vihannestiskillä, bussipysäkillä tai lomaillessaan. He tekevät valintoja ammattiliittoon tai vain työttömyyskassaan kuulumisessa, armeijan kutsunnoissa, yhdistyksiin jäseneksi liittyessään tai vetoomuksia ja kannanottoja allekirjoittaessaan.


Oman päiväkodin, lähikoulun tai kirjaston puolustaminen näkyvästi ja kuuluvasti on nykypäivän yhteiskunnallista osallistumista, jonka monet suomalaiset kokevat vaikuttavammaksi ja palkitsevammaksi kuin toimimisen puolueissa tai poliittisissa luottamustehtävissä. Kansalaisten kokemukset tällaisesta toiminnasta ovat olleet rohkaisevia. Poliittiset päättäjät Helsingissä ja Espoossa ovat viime aikoina olleet ”helisemässä” aktiivisten kansalaisten vaikuttamistoimien äärellä, kun on tehty säästöpäätöksiä. Fiksut ihmiset ovat tämän havainneet. Miksi vaivautua poliittisen paikallisyhdistyksen hallitukseen tai ehdokkaaksi, kun voi vaikuttaa muutenkin itselle tai perheelle tärkeisiin asioihin?


Koulutetut suomalaiset osaavat vaikuttaa ohi poliittisen perustoiminnan suoraan virkamiehiin ja päättäjiin. Tämä on rapauttanut kiinnostusta puoluetoimintaa kohtaan, jossa joutuu vielä sitoutumaan valtuuston tai oman poliittisen ryhmän kannanottoihin ja päätöksiin. Kun puolueetkaan eivät ole kyenneet uudistamaan toimintaansa vastaamaan 2000-luvun suomalaisten odotuksia, toiveita ja käyttäytymistapoja, ei kannata hämmästellä poliittisen toiminnan aneemisuutta.


Tämän päivän suomalaisia ei tyydytä enää valtakirjan antaminen valtuutetuille ja kansanedustajille neljän vuoden välein. Yksilölliset, koulutetut ja omilla aivoillaan ajattelemaan kykenevät suomalaiset eivät anna enää avointa valtuutusta toisille ihmisille edustaa ja käyttää valtaa heidän puolestaan. Ihmiset eivät enää uskottele itselleen, että valitut edustajat kykenevät tekemään heidän näkemystensä ja toiveidensa mukaisia päätöksiä ilman että heidän mielipidettään kysytään ja kuullaan myös vaalien välillä. Edustuksellinen demokratia kaipaa rinnalleen jatkuvasti käytettävissä olevia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.


Poliittisessa toiminnassa pitää lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kabinettipolitiikan aika on ohitse, vaikka pitkään politiikassa toimineet eivät tätä ymmärräkään. Sama salaileva mentaliteetti pätee moniin virkamiehiinkin. Ihmiset haluavat tietoa asioista jo valmisteluvaiheessa, ja he haluavat saada äänensä kuuluville. He edellyttävät myös, että heidän mielipiteitään kuunnellaan ja ne otetaan päätöksenteossa huomioon. Edustuksellisen demokratian rinnalle tarvitaan suoraa ja välitöntä kansanvaltaa. Professori Peter Freyn mukaan suoran vaikuttamisen mahdollisuus tekee lisäksi ihmiset onnellisiksi (HS 24.7.04).


Sami Borgin mainitsema yhteiskunnallisen toiminnan arvostus ei ole vähämerkityksellinen ihmisten kiinnostuksen herättämisessä. Ne ihmiset, jotka suostuvat hoitamaan yhteisiä asioita, josta harvoin saa kiitosta, eivät ole pääosin kieroja, omaa etuaan tavoittelevia, alhaisia ihmisiä. Heillä on aito halu toimia yhteiseksi hyväksi, ja he uhraavat paljon aikaa ja osaamisesta sen hyväksi, että oma kunta tai Suomi valtiona olisi hyvä paikkaa elää ja tehdä työtä. Tätä kannattaa arvostaa.


Yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta pitää oppia. Siihen pitää kasvattaa ja siihen pitää harjaantua. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä kokonaisuudessaan ei ole tässä kasvatustyössä onnistunut. Pisa-tulosten huumassa on unohtunut, että toimiva yhteiskunta kaipaa laskutaidon lisäksi myös yhteisistä asioista kiinnostuneita ja niiden hoitamiseen kykeneviä ihmisiä.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje