Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Poliittinen osallistuminen

Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti 12.3.2007
Aaro Harju


Åsa Bengtsson ja Kimmo Grönlund tarkastelevat kiinnostavalla tavalla kansalaisten poliittista osallistumista postmodernissa ajassa teoksessa Vaalit ja demokratia Suomessa (2005). He toteavat ulkomaisiin tutkijoihin viitaten, että kansalaisten vähenevä osallistuminen poliittisten puolueiden ja perinteisten järjestöjen toimintaan ei aina ilmennä poliittista vieraantuneisuutta. Se voi perustua myös demokratian toimivuuden kriittiseen arviointiin ja uudenlaisten osallistumismuotojen etsimiseen.


Jo 1970-luvulla alettiin kiinnittää huomiota osallistumistyyppien eriytymiseen. Tutkijat alkoivat puhua perinteisestä ja ei-perinteisestä osallistumisesta. (Barnes ym. 1979). Perinteisellä poliittisella osallistumisella tarkoitetaan lähinnä äänestämistä sekä suoraa tai epäsuoraa osallistumista poliittisten puolueiden toimintaan ja vaaliprosessiin. Ei-perinteisellä poliittisella toiminnalla tarkoitetaan puolestaan sellaisia toimintatapoja, jotka eivät ole luonteeltaan institutionalisoituja, kuten esimerkiksi erilaiset suoran toiminnan muodot ja protestiosallistuminen. Bengtsson ja Grönlund puhuvat poliittisen osallistumisen uusista muodoista.


Heidän tutkimustensa (2005, 157–158) mukaan suomalaisten ei-perinteinen osallistuminen on lisääntynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Vuoden 1975 havaintoaineistossa 19 prosenttia vastaajista oli allekirjoittanut jonkin vetoomuksen. Vuoden 2003 vaalitutkimuksen aineistossa 39 prosenttia vastaajista oli tehnyt näin. Vuonna 1975 vain yksi prosentti vastaajista oli joskus osallistunut boikottiin tai maksu- tai ostolakkoon. Vuonna 2003 jo 13 prosenttia vastaajista oli toiminut näin. Mielenosoituksiin osallistuminen ei ole lisääntynyt aivan yhtä paljon. Vuoden 1975 havaintoaineistossa kuusi prosenttia vastaajista oli joskus osallistunut mielenosoitukseen. Vuoden 2003 vaalitutkimuksen aineistossa mielenosoituksiin osallistuneita oli 13 prosenttia vastaajista.


Periaatteellinen valmius osallistua edellä mainituilla tavoilla on vielä suurempi kuin todellinen osallistuminen. Vuoden 2003 vaalitutkimuksen aineistossa 80 prosenttia vastaajista ajatteli voivansa joskus allekirjoittaa vetoomuksen. 58 prosenttia ajatteli voivansa osallistua boikottiin tai maksu- tai ostolakkoon ja puolet ajatteli voivansa osallistua mielenosoitukseen.

Bengtssonin ja Grönlundin johtopäätös on, että suomalaiset kaipaavat muutosta nykymuotoisen edustuksellisen demokratian mekanismeihin. Sama kävi ilmi viime syksynä järjestetyissä Albertinkadun ajatuspajoissa, jotka organisoitiin hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toimesta. Puolueiden edustajia lukuun ottamatta osallistujat toivoivat osallistuvan demokratian lisäämistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Edustuksellista demokratiaa haluttiin täydentää suoran vaikuttamisen muotoja kehittämällä. Keinoina esitettiin mm. kansanäänestysten lisäämistä, kansalaisten ja päättäjien säännöllistä vuoropuhelua, kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien parantamista lainsäädäntötyössä, luottamushenkilöiden aseman vahvistamista kunnallishallinnossa ja kansalaisten aloiteoikeuden lisäämistä.


Kaikki ovat Suomessa yksimielisiä siitä, että perinteinen poliittinen osallistuminen on aneemisessa tilassa ja asialle tulisi tehdä jotain. Keinoista ollaan kuitenkin eri mieltä. Olennaisinta lienee tässä tilanteessa se, että jos asia on ongelma, sitä yritetään korjata. Perinteisiä tapoja tulee vahvistaa, mutta ne eivät yksin riitä. Tarvitaan uusia muotoja, joiden kautta kansalaiset voivat poliittisesti osallistua ja vaikuttaa. Kun politiikkaohjelma on päättynyt ja tulokset päättäjien käytettävissä, jäämme odottamaan päätöksiä. Vain näin tilanne paranee.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje