Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Näkökulmia kansalaisten vallattomuuteen

Jaakko Rantala
Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 14.2.2005


Parhaillaan käytävän kansalaisuutta koskevan keskustelun avainkysymyksiä on se miten saataisiin kansalaiset ottamaan käyttöönsä se valta, joka on heille demokraattisessa yhteiskuntajärjestelmässä suotu.


Demokratian idean hyvin sisäistäneelle näyttäytyy kummallisena se, että joku haluaa vapaaehtoisesti luopua vallastaan vaikuttaa itseään koskeviin yhteiskunnallisiin päätöksiin. Passiivisen kansalaisen näkökulmasta kysymys ei ole olenkaan niin yksiselitteinen. Syyt osallistumattomuuteen vaihtelevat pelkästä viitsimättömyydestä faktiseen vallattomuuteen tai ainakin aitoon tunteeseen omasta vallattomuudesta.


Seuraavassa en niinkään ota kantaa ihmisten viitsimättömyyteen vaan haluan hahmotella jonkinlaista vallattomuuden anatomiaa ts. syitä sille miksi ihmiset demokraattisessa yhteiskunnassa ovat joko todellisesti vallattomia tai heillä on aito tunne omasta vallattomuudesta. Molemmat ovat osallistumattomuuden näkökulmasta yhtä merkittäviä.

Yhteiskunnan rakenteista johtuva vallattomuus

Kehittymättömässä yhteiskuntajärjestelmässä vallattomuus on helppo selittää. Vallattomuus on sitä, että kansalaisille ei edes teoriassa anneta valtaa vaan heitä hallitaan alamaisina hallitsijan yksinoikeudella. Pyrkimykset kansalaisten oman vallan kasvattamiseen tukahdutetaan väkivalloin.


Hieman kehittyneemmissä yhteiskuntajärjestelmissä liputetaan kansanvallan ja demokratian puolesta, ja kansalaiset saattavat jopa uskoa, että heillä olisi todellista valtaa. Ulkopuolelta tilannetta tarkasteltaessa kansalaisten perusoikeuksien loukkaukset näyttävät ilmeisiltä ja jopa räikeiltä.


Omissa länsimaisissa demokratioissamme uskomme päässeemme edellä kuvattujen yhteiskunnallisten kehitysvaiheiden ohi. Kuitenkin meillä on ratkaistavana kysymys kansalaisten passiivisuudesta. Mikä saa heidät vapaaehtoisesti luopumaan vallastaan?

Uskon, että olemme tahtomattamme rakentaneet itsellemme sellaisen yhteiskuntajärjestelmän, joka rohkaisee ihmisiä luopumaan omasta päätäntävallastaan eri elämänaloilla, ilman että kukaan muu tai mikään osoitettavissa oleva taho varsinaisesti tätä päätösvaltaa heiltä anastaisi. Suuri osa aktiivisten kansalaisten kasvattamisesta saattaa valua hukkaan, ellemme samaan aikaan puutu niihin tekijöihin, jotka edistävät passiivista kansalaisuutta.

Vapaaehtoinen vallattomuus

Yksi tekijä, joka liittyy kuvaamaani ilmiöön, on yhteiskunnan pitkälle mennyt erikoistuminen ja professionaalistuminen. Erikoistuminen ei kuitenkaan riitä selittämään kokonaisuudessaan ihmisten passiivisuutta, vaan siihen liittyy oleellisesti se miten me maailmankuvassamme hahmotamme oman valtamme ja vastuumme kansalaisina erilaisissa elämäntilanteissa.


Näyttää nimittäin siltä, että poliittisissa kysymyksissä kansalaiset delegoivat päätöksentekovaltansa poliitikoille äänestämällä. Seuraaviin vaaleihin asti suuri enemmistö jää vain odottelemaan, että yhteiskunta pitää jäsenistään hyvän huolen. Jos todella haluaisimme, tänä päivänä olisi helppo luoda järjestelmiä, joilla kansa voisi evästää eri instansseihin edustajakseen valitsemia henkilöitä myös vaalien välisellä ajalla.


Kansalaisten vallan ei kuitenkaan tulisi rajoittua vain poliittiseen valtaan. Ihmisten elämään suuresti vaikuttavia päätöksiä tehdään myös muilla kuin poliittisilla foorumeilla. Kaikkihan esimerkiksi tiedämme miten suuri määrä päätöksentekovaltaa on karannut poliittisten toimijoiden ulottumattomiin taloudellisten toimijoiden käsiin. Kansanvallan idean mukaista olisi varmasti se, että kansalaiset voisivat todellisesti vaikuttaa myös siihen millaisilla tuotantometodeilla omassa yhteiskunnassamme tuotteet ja palvelut tuotetaan. Tämä jo siitäkin syystä, että saatamme valitsemillamme tuotantomenetelmillä tehdä koko maapallon asumiskelvottomaksi.


Mutta taloudellisen elämän alueella ajattelutapamme on sellainen, että palkkatyöläinen delegoi päätösvaltansa työnantajalle, joka taas näyttää suuressa mittakaavassa delegoineen sen eteenpäin anonyymeille markkinavoimille. Joten vaikka kansalainen omilla kulutus- ja joiltain osin sijoituspäätöksillään voikin edustaa em. markkinavoimia, niin todellinen vaikutusmahdollisuus näyttää olevan enemmän teoreettinen kuin täyttä totta.


Kansalaisten vallan perimmäiset kysymykset ratkaistaan kuitenkin kulttuurisen elämän alueella, alueella jolla ihmisille kasvatuksen ja koulutuksen keinoin välitetään oman yhteisön kulttuuriperimä eli minun tulkintani mukaan tieto siitä millainen toiminta edesauttaa ja millainen toiminta tuhoaa elämää. Parhaassa tapauksessa ihmiset oppivat kulttuurisen elämänalueen piirissä ajattelemaan itsenäisesti ja käyttämään omaa harkintakykyään niin taloudellisissa, poliittisissakin kuin muissakin eteen tulevissa kysymyksissä.


Vapaaksi kansalaiseksi kasvaminen tässä mielessä on aina ollut monella tavalla uhattuna. Ei ole pitkäkään siitä, kun uskonnollinen perimätieto melkein kaikissa yhteiskunnissa saneli virallisen totuuden siitä mitä ihmisten piti ajatella. Sosialistisissa yhteiskunnissa voisi ajatella, että poliittinen eliitti määräsi virallisen totuuden. Mutta vaikka tämän päivän ns. vapaissa länsimaisissa yhteiskunnissa näyttäisimmekin saavan ajatella asioista ihan mitä haluamme, pelkään, että meillä on suuri houkutus luopua oikeudestamme vapaaseen mielipiteenmuodostukseen ja delegoida oma maailmanjäsentämistehtävämme toisaalta medialle, toisaalta tiedeinstituutioille.


Emme enää halua kuunnella viimeistä totuutta uskonnollisilta auktoriteeteilta tai poliittiselta eliitiltä. Sen sijaan avaamme television ja uskomme usein melko pureksimatta median, usein taloudellisten intressien saneleman ja lyhytkestoiseen mielihyvään perustuvan kuvan siitä, mitä on hyvä elämä. Monimutkaisemmissa elämänkysymyksissä uskomme sokeasti sen mihin eri tieteenalat milloinkin ovat tulleet joistakin inhimilliseen elämään liittyvistä kysymyksistä.


Kaiken yllä kuvatun oman vaikutus- ja päätäntävallan delegoimisen jälkeen ei oikeastaan ole ihmeellistä, että kansalaiset eivät osallistu. Vallattomuus ei ole haaste vain yhteiskunnallisten rakenteiden kehittämiselle vaan myös omien ajatusmalliemme perinpohjaiselle uudelleentarkastelulle.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje