Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Miten demokratia opitaan?

 

Björn Wallén
Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 14.2.2005


Koti, koulu ja kansalaisjärjestö. Siinäpä on oppimisen ”pyhä” kolmikanta kun katsoo nuoren ihmisen kasvamista aktiiviseksi kansalaiseksi. Mutta roolijako ei ole läheskään itsestäänselvä; demokratialle kun ei ole valmista oppimissuunnitelmaa.

Miten ja missä siis demokratia opitaan? Olen viimeisten kuukausien aikana kalastanut hyviä käytänteitä Pohjoismaissa – lähinnä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa – ja yllättävän paljon on haaviin jäänyt. ”Kalareissut” ovat olleet osana pohjoismaista selvitystyötä hallituksen Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa varten.

Tulokset voisi karkeasti yleistäen jakaa kolmeen osioon:

  • tiedollisesti suuntautunut oppiminen on perinteinen tapa hoitaa yhteiskuntaoppia (ns. civic education). Tällä tavoin suomalaiset oppilaat saavuttavat hyviä tuloksia erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa, mutta väitän, että demokratian kannalta ei riitä että nuori tietää kuka on Suomen pääministeri tai että kunnallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi.
  • toinen tapa edistää demokratiaa on arvojen kautta. Norjassa on asetettu erillinen Verdikommisjon ja tuorein ruotsalainen valtatutkimus esittää kolme kansalaishyvettä (medborgardygder) jotka ovat: kriittinen rationaalisuus, lainkuuliaisuus sekä solidaarisuus. Muistan elävästi kun nuorena opettajana yritin puhua solidaarisuuden puolesta 1980-luvun pakolaisaallon aikoihin, edessäni luokka 16-vuotaita joiden ennakkoluulot pakolaisia kohtaan helposti ylittivät rasismin rajan. On vaikeata muttei hyödytöntä lähteä arvokeskusteluun, koska demokratian solmukohdat avautuvat juuri arvoristiriitojen kautta.
  • kolmas tapa on pragmaattinen: demokratia opitaan learning by doing –periaatteen mukaan. Elleivät koulutus- ja kansalaisjärjestöt itse anna sijaa suoralle vaikuttamiselle, nuoret eivät jaksa innostua. Tämä on yksi suomalaisen yhteiskunnan kipukohtia; suomalaiset nuoret ovat tiedollisesti Euroopan mestaruussarjatasolla mutta taidollisesti mutapainisarjassa demokratian oppimisen suhteen.

Lasten ja nuorten parissa työskentelevät kansalaisjärjestöt ovat avainasemassa em. kysymysten äärellä. Olisiko syytä vilkaista miten pohjoismaiset naapurimme ovat ratkaisseet aktiivisen kansalaisuuden salat? Poimin seuraavassa yhden hyvän tanskalaisen esimerkin – ei ole sattumaa että tanskalaisnuorten mielestä heillä on hyvät vaikuttamisen keinot, ja että yli 80% väestöstä äänestää kunnallisvaaleissa.


Tanskalainen vastine Allianssille – Dansk Ungdoms Faellesråd – on julkaissut kuusi upeaa vihkosta aiheesta kuinka nuoria saadaan innostumaan demokratiasta. Sidste Udkald (viimeinen kutsu) -sarja kertoo esim. kuinka 12–15-vuotiaita aktivoidaan järjestötoiminnassa ja kunnissa, tai miten järjestetään puoleensavetäviä tilaisuuksia nuorille. Oletko kuullut Astronautti-metodista tai café-dialogista? Ellet, käy DUF:in kotisivuilla ja tilaa koko sarja järjestöllesi. Samalla tulee harjoiteltua vähän hyötytanskaa, ja demokratian oppiminen saa uutta ilmettä. Niin kuin Jesper Roskildesta kiteyttää: Jos harvat nuoret osallistuvat yhteiskunnallisiin päätöksiin, se ei tarkoita että nuorille pitää antaa vähemmän vaikutusmahdollisuuksia. Jos halutaan nuorten ottavan koko käden, heille pitää tarjota ainakin pikkurilliä.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje