Järjestötoiminnan tietopalvelu - Osallistuminen ja vaikuttaminen

Minun unelmani

Aaro Harju

*Pääkirjoitus, kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 28.08.2008

Syksyn kuntavaalien lähestyminen innostaa paneutumaan jälleen kerran Jürgen Habermasin ajatuksiin kansalaiskeskustelusta ja kansalaisten äänen saamisesta päätöksenteon pohjaksi.

Suomalaisen demokratian suuri ongelma on kansalaisten ja päätöksentekijöiden etääntyminen toisistaan sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon tukeutuminen lähes pelkästään asiantuntijavaltaan.

Nykyjärjestelmä tuottaa tehokkaasti päätöksiä ja päätöksenteolla on edustuksellisessa järjestelmässä selkeät pelisäännöt. Nämä ovat hyviä asioita. Mutta aidon osallistuvan demokratian tunnusmerkkejä suomalainen nykyjärjestelmä ei käytännössä täytä.

Kansalaisten tulisi voida osallistua yhteiskunnallisten asioiden pohdintaan ja valmisteluun ennen päätöksentekoa. Välillä tuntuu, että kansalaiset saavat mielipiteensä kuuluville vasta valittamisen kautta jälkikäteen. Nyt tätäkin ollaan rajoittamassa.

Habermasin ajatus kansalaisdialogista päätöksenteon pohjana tulisi ottaa vakavaan pohdintaan. Yhteiskunnallisten ajatusten ja aloitteiden tulisi kummuta alhaalta ylöspäin, kansalaisyhteiskunnasta poliittiseen yhteiskuntaan. Hallinnon ja poliittisen apparaatin aloitteet tulisi ohjata ensin kansalaisdialogiin kansalaisyhteiskunnan puitteissa ja vasta sitten päätöksentekoon kansalaisten mielipiteiden rikastuttamina.

Onko tämä unelma aidosta osallistuvasta demokratiasta täysin utopistinen? Edustuksellisen demokratian erinomaisuuteen vannovat pitänevät ajatusta täydellisenä haihatteluna. Päätöksenteko hidastuu ja mutkistuu, kun aktiiviset kansalaiset sekaantuvat asioihin näkemyksillään ja ajatuksillaan. Helpompaa on päättää pienessä piirissä ja pitää maailman parhaan koulujärjestelmän kouluttamat kansalaiset mahdollisimman kaukana päätöksenteosta.

Aidon osallistuvan demokratian käyttöönottoa kohtaan on esitetty yksi varteenotettava kritiikki. Se liittyy kansalaisten tasa-arvoon. Kansalaisaloitteisiin ja kansalaisdialogiin pohjautuva päätöksenteko suosii niitä, joilla on kompetenssia, aikaa ja rohkeutta osallistua prosesseihin. Tämä on aito ongelma, johon ei ole löydettävissä helppoa ratkaisua.

Toki voi kysyä, kuinka tasa-arvoinen nykyinen järjestelmä on. Kaikki tutkimukset vahvistavat, että koulutus ja elintaso lisäävät ihmisten osallistumishalukkuutta ja muutakin aktiivisuutta. Nykyjärjestelmässäkin vetäytyvät ja syrjäytyneet jäävät paitsioon todellisesta vallankäytöstä. Olisiko osallistuvassa demokratiassa tilanne yhtään huonompi? Luultavasti ne, joilla olisi aikaa, hyötyisivät eniten uudesta tilanteesta. Tätä vääristymää voi korjata tietoverkkojen tehokkaalla hyväksikäytöllä, jolloin kiireisempikin ihminen ehtii paneutua asioihin ja lausua niistä mielipiteensä.

Elämässä pitää olla unelmia. Minun unelmani on, että Suomi olisi nykyistä demokraattisempi maa, jossa kansalaiset osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ym. keskusteluun, jossa kansalaisyhteiskunta on elävä, jossa päätöksenteko nojaa kansalaisten mielipiteeseen, aloitteisiin ja tukeen ja jossa hallinto palvelee kansalaisia ja päätöksentekoa eikä päinvastoin. Osallistuvan demokratian tunnuspiirteet täydentäisivät edustuksellista demokratiaa.
Onko tässä unelmassa jotakin vikaa?

Aaro Harju
pääsihteeri
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje