Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Kansalaisvaikuttaminen takaisin kouluun

Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 1.4.2005
Sakari Suutarinen


Suomen nuoret ovat kansainvälisten koulusaavutustutkimusten mukaan maailman kärkitasoa tietojen ja taitojen osalta. Nuorten asenteiden ja kouluviihtyvyyden osalta tilanne on kuitenkin toinen.


Nuorten yhteiskunnallisia käsityksiä, asenteita ja toimintaa selvitettiin laajasti IEA-järjestön 28 maan Civic-tutkimuksessa. Kenttävaihe kohdistettiin peruskoulun päättövaiheeseen 14–15-vuotiaisiin. Tutkimus toteutettiin vuonna 1999 ja sen tuloksia on saatu julkaista vuodesta 2001 lähtien. Kaikki Suomen naapurimaat osallistuivat tutkimukseen ja jatkoivat tutkimusta 16–19-vuotiaden ikäryhmään. Suomi ei seurannut mukana.


Suomen tulokset kansalaisasenteiden kohdalla eivät ole mairittelevia. Suomen nuoret ovat vähiten kiinnostuneita politiikasta ja arvostivat aktiivista kansalaistoimintaa kaikkein vähiten. Toteutuvan yhteiskunnallisen toiminnan osalta tulos on myös synkkä. Kansainvälisten keskiarvojen alapuolelle jäädään esim. osallistumisessa ympäristö-, ihmisoikeus- ja poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan.


Nuorten osallistumiskulttuurin erot ovat erityisen suuria Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä koulujen kohdalla. Muissa Pohjoismaissa kouluneuvostotoiminnalla on pitkät perinteet ja niiden toiminnassa tavalla tai toisella on mukana miltei puolet nuorista. Suomessa ei ole kouluneuvostoja ja oppilaskuntatoimintaankin Suomessa osallistuu vain viidennes nuorista. Erot poliittisessa keskustelukulttuurissa ovat suuria. Suomen nuoret kokevat merkitsevästi muita pohjoismaisia nuoria vähemmän voivansa vaikuttaa edes koulunsa asioihin.


Kouluneuvostojen alasajolle Suomessa oli 1980-luvulla ymmärrettävät perusteet. Teinipolitiikka oli voimakkaasti puoluepolitisoitunut ja poliittisessa oikeistossa pelättiin vasemmistoaallon uhkaavan jopa yhteiskuntajärjestystä. Suuri osa opettajakunnasta joutui puolustuskannalle kun koulua syytettiin ”vanhoillisuudesta”. Monet opettajat kokivat, että kouluneuvostot ja niiden myötä markkinoitu kouludemokratia ei suuntautunut koulun kehittämiseen, vaan taisteluun poliittisista valta-asetelmista.


Koulun vahojen käytäntöjen puolustajat vetosivat siihen, että kouluissa opetetaan tieteellisiä tosiasioita ja hyödyllisiksi katsottuja välinesisältöjä. Tämä osaltaan johti siihen, että kielipainotteisuutta lisättiin koulujen opetusohjelmassa. Sitä vastoin koulutyössä ei haluttu korostaa osallistumisen tai mielipiteen muodostamisen tärkeyttä. Entistä tarkemmin pidettiin myös huoli siitä, että kouluissa vältettiin sellaisia oppisisältöjä, jotka olisivat mahdollistaneet yhteiskunnallisen keskustelun ja väittelyn. Näissä oloissa koulujen yhteiskunnallinen opetus ei ollut pedagogisesti eikä määrällisesti koulun kehittämisen painopistealuetta, kuten muissa Pohjoismaissa.


Viimeisten vuosikymmenien aikana Suomen koulussa on korostunut henkilökohtainen koulumenestys ja kilpailu jatko-opintopaikoista. Näissä olosuhteissa nuoret kokevat usein oppilaskunta- ja muun yhteiskunnallisen toiminnan jopa haittaavan heidän koulumenestystään. Suomen nuorten vähäinen kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on siten enemmän kuin ymmärrettävää. Nykyisellä koulun yhteiskunnallisen kasvatuksen politiikalla nuoret pidetään niin etäällä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuin vain on mahdollista. Samalla kuilu muiden Pohjoismaiden suuntaan syvenee.


Nyt vaikenemisen vaatimus on poistunut. Tilalle on tullut huimasti lisääntynyt tarve yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan. Suomi on avautunut kansainväliseen yhteistyöhön pikavauhdilla. Suomi valtiona ja sen talouselämä ovat tunkeutuneet kansainvälisen päätöksenteon ytimiin. Myytti Suomen syrjäisyydestä ja erillisyydestä on sulanut esittäjiensä käsiin. Yhteiskunnallisen keskustelun ja politiikan vähätteleminen on verrattavissa pään painamiseen pensaaseen tai päätösvallan luovuttamiseen suppealle sisäpiirille, vailla demokratian edellyttämää mahdollisuutta tehokkaasta kansalaisvalvonnasta.


Ensivaiheessa on syytä tiedostaa koulun nykytila ja arvioida eri mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseksi. Mikäli uudistuksia halutaan, niin ne tulevat eittämättä koskemaan nuorten asemaa koulussa. Haaste tulee esittää erityisen nopeasti opettajankoulutukselle. Nuorten osallistuminen yhteisten asioiden käsittelyyn on sinällään jo itseisarvo. Osallistuminen ehkäisee syrjäytymistä ja sen kautta on mahdollista vapauttaa nuorista kumpuavat voimavarat koulun ja yhteiskunnan kehittämiseen.


Sakari Suutarinen
tutkija
Jyväskylän yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta


 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje