Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Investointi hyvään elämään

Aaro Harju
Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 17.10.2007


Investoiminen inhimilliseen pääomaan ei vain kasvata bruttokansantuotetta vaan myös lisää kansalaisten osallistumista, hyvinvointia ja turvallisuutta. Muun muassa näin totesi eräs OECD:n raportti 2000-luvun alussa.


On miellyttävää muistella tällaisia tekstejä. Tämäkin lyhyt virke palauttaa mieliin sen, mistä me kansalaisyhteiskuntatoimijat olemme viime vuosina puhuneet. Hyvän elämän rakentaminen koostuu monista aineksista. Kaikki huomio ei saa olla vain taloudellisissa asioissa, vaikka riittävä taloudellinen turva onkin jokaisen ihmisen elämän keskeisistä tukipilareista. Hyvän elämän rakentaminen koostuu monista muistakin ainesosista.


Ihmisten osallistuminen erilaiseen formaaliseen, non-formaaliseen ja informaaliseen koulutukseen elinikäisen oppimisen hengessä on yksi ainesosa. Tähän on Suomessa runsaasti mahdollisuuksia, kiitos monipuolisen koulutustarjonnan ja koulutuksen hyvän resursoinnin. Jatkuvasti joutuu kuitenkin muistuttamaan siitä, että pelkkä formaalinen koulutus ei riitä. Sitä täydentämään tarvitaan vapaamuotoisempaa koulutusta ja itsekasvatusta. Vaikka tällaisen oppimisen laajuus on ollut yksi Suomen menestystarinan mahdollistajista, tämä ei tahdo pysyä päättäjien mielissä. Toivottavasti esim. tulevassa PARAS-hankkeessa kansalais- ja työväenopistot säilyttävät tärkeän sijansa ihmisten oppimiskeskuksina.


Toinen kysymys on kansalaisten osallistuminen. Osallistuvat ihmiset kokevat olevansa myös onnellisempia ja elävänsä täydellisempää elämää kuin passiiviset. Osallistuminen, mukanaolo ja osallisuuden kokemus ovat paras tae lisätä sosiaalista pääomaa, joka on yksi hyvä elämän tärkeistä peruspilareista.


Osallistumista pitää tukea kaikella tavalla. Suomessa yksi keino on kansalais- ja järjestötoiminnan tukeminen, joissa keskeinen osa osallistumista tapahtuu. RAY:n supistuva palvelutuotannon tukeminen mahdollistaa järjestötoiminnan lisääntyvän avustamisen. Toivottavasti näin käy, ettei valtiovalta keksi RAY:n rahoille muita hyviä kohteita. Veikkauksen osaltahan näin on käymässä jälleen eduskunnan aikaisemmista päätöksistä huolimatta.
 
Kansalais- ja järjestötoimintaan osallistumisen kynnys on matala. Miten samanlainen tilanne saataisiin syntymään myös vaikuttamisen kohdalla. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tuloksista huolimatta osallistuvan demokratian edistäminen ei ole päättäjien agendalla. Väkisinkin joutuu kysymään, eikö kansalaisten haluta osallistuvan kansalaistoiminnan ohella myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Mikä asiassa pelottaa niin, että todellista muutosta ei ole näköpiirissä?


Jos käy niin, että kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ei todellisesti edistetä tulevina vuosina, toivottavasti järjestöt tarjoavat ihmisille entistä paremman kanavan vaikuttamiseen. Jo nyt monet, varsinkin nuoret, kokevat, että järjestöjen kautta voi vaikuttaa paremmin kuin puolueiden tai luottamuselinten. Tätä mielikuvaa kannattaa käyttää hyväksi, ei markkinointikikkana, vaan rakentamalla järjestöistä entistä vaikuttavampia toimijoita suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä lisää järjestöjen merkitystä ihmisten elämässä ja koko yhteiskunnassa.


Aaro Harju
pääsihteeri
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje