Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen

Edustuksellisen demokratian tila kunnissa valtuuskokaudella 2001–2004

Päivi Kurikka, Kaija Majoinen, Marianne Pekola-Sjöblom
Acta nro 173. Kuntaliitto 2005

*seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Sari Kuvaja

Demokratiakysymykset vaarassa unohtua kuntaliitoskeskusteluissa

Manner-Suomen valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa oli menneen valtuustokauden alussa, vuonna 2001, kaikkiaan noin 36 000 valtuustopaikkaa, selviää Marianne Pekola-Sjöblomin artikkelista Kunnalliset luottamuselimet ja luottamushenkilöt valtuustokaudella 2001–2004. Artikkeli avaa Kuntaliiton vuonna 2005 julkaiseman, kuntien edustuksellisen demokratian tilaa käsittelevän artikkelikokoelman.

Luottamushenkilöpaikat vähenivät vuosien 1993–2001 aikana runsaalla 3000:lla eli noin kahdeksalla prosentilla. Eniten vähennystä oli lautakuntapaikoissa, jotka silti muodostavat suurimman osuuden kaikista luottamushenkilöpaikoista.

Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan johtamisesta. Johtaminen edellyttää strategista osaamista ja strategiatyökalujen tuntemista; kykyä tulevaisuuden ennakointiin sekä ulkoisten ja sisäisten muutostekijöiden tunnistamiseen, kirjoittaa Kaija Majoinen kuntien strategista johtamista käsittelevässä artikkelissaan. Vuonna 2004 päättyneellä valtuustokaudella strateginen suunnittelu yleistyikin kunnissa: jopa pienimmissä kunnissa yli 60 prosentilla oli valtuuston hyväksymä strategia, yli 50 000 asukkaan kunnilla sellainen oli kaikissa. Strategiatyöskentelyn yleistyminen vaatii luottamushenkilöiltä, erityisesti valtuutetuilta, entistä ammattimaisempaa otetta. Pysyvätkö valtuutetut mukana kehityksessä, pohtii Majoinen.

Strategiat ohjaavat budjetin laadintaa kohtuullisen hyvin, artikkelissa todetaan. Vielä enemmän strategiat kuitenkin näkyvät valtuustotason tavoitteiden asettamisessa. Sen sijaan strategian yhteydet ohjelma- ja hankevalintoihin ovat heikompia – erilaiset projektit ovat ikään kuin irrallaan kuntastrategioiden ytimestä.

Toinen merkittävä kuntien päätöksentekoon ja luottamushenkilöiden työskentelyyn vaikuttava muutostekijä on kuntarakennemuutos, johon jo edellinen mutta varsinkin nykyinen hallitus kuntia kannustaa, jopa ajaa. Kuntaliitoksista päätetään ennätystahtiin, ja myös muunlainen yhteistyö kuntien välillä lisääntyy. Yleensä kuntaliitoksia ja niiden vaikutuksia on tarkasteltu taloudellisten kustannusten tai yleisen kuntakehityksen näkökulmasta. Katja Majoinen ja Janne Mäki nostavat esiin toisen näkökulman: he käsittelevät tutkimusartikkelissaan kuntaliitosten vaikutuksia kunnalliseen demokratiaan. Selvityksen kohteena ovat valtuustokaudella 2001–2004 ja vuoden 2005 alusta voimaan tulleet kuntaliitokset. Kirjoittajat ovat selvittäneet valtuustojen roolia kuntaliitoksen toteuttamisessa ja sitä, millaisia edellytyksiä liitokset näyttäisivät tarjoavan kuntademokratian toimivuudelle uusissa tai yhdistyvissä kunnissa. Aihe on tärkeä, sillä yleensä kuntalaiset suhtautuvat melko varauksellisesti kuntien yhdistämiseen etenkin, jos yhdistyminen kohdistuisi omaan kuntaan. Suuria kuntia kohtaan tunnetaan epäluuloa; demokratian kannalta pienet kunnat tuntuvat paremmilta.

Kuntaliitoksen toteutumiseen vaikuttaa suuresti se, millainen mielipideilmasto liitosta kohtaan kehittyy. Avoin tiedotus sekä hyvissä ajoin aloitettu ja liitosselvityksen eri vaiheissa käytävä kuntalaiskeskustelu ovat onnistuneen kuntaliitoksen välttämättömiä edellytyksiä. Myös kansanäänestys, vaikka neuvoa-antavakin, edistää asian hyväksyttävyyttä.

Vaikka siirtymävaiheessa luottamushenkilöpaikkoja saattaa kiintiöjärjestelyjen vuoksi olla enemmän kuin kuntaliitokseen mukaan tulleissa kunnissa yhteensä, pidemmällä aikavälillä kuntien yhdistäminen vähentää luottamushenkilöpaikkoja. Tätä voidaan kirjoittajien mukaan pitää demokratiaa heikentävänä tekijänä. Silti kehitys ei välttämättä ole pelkästään kielteinen: muutokset voivat rohkaista kuntia ottamaan käyttöön uudenlaisia demokratian muotoja, kuten asukas-, alue- ja tulevaisuuslautakuntia.

Artikkelin johtopäätöksissä todetaan, että demokratiakysymykset näyttävät jäävän kuntaliitoksissa muiden asioiden, kuten palvelujen, talouden ja hallinnon jalkoihin. Kirjoittajat ehdottavat, että kuntajakolakia muutettaisiin niin, että siihen sisällytettäisiin demokratianäkökulmia. Mutta mikään ei estäne kuntapäättäjiä ottamaan niitä huomioon jo ennen pykälien muokkaamistakin. ”Suora osallistuminen on kansalaisten perusoikeus”, kirjoittajat muistuttavat.