Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Vaikuttaminen

Aaro Harju, 10.12.2004


*Artikkeli

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on Suomessa perinteisesti hoidettu edustuksellisen demokratian tarjoamin mahdollisuuksin. Myös järjestöllisessä kansalaistoiminnassa edustuksellisuus on ollut keskeinen vaikuttamisen muoto. Ruohonjuuritason kansalaistoiminnassa on ollut kuitenkin aina mukana suoraa, omakohtaista osallisuutta.


Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot ovat muuttuneet jopa radikaalisti viime vuosina. Kiinnostus yhteisiin asioihin ei kanavoidu enää samassa määrin toimimiseen poliittisissa puolueissa kuin aikaisemmin. Edustuksellinen demokratia potee kansalaisten silmissä uskottavuuskriisiä. Eri selvitysten mukaan ihmisten kokemusmaailmaa vaivaavat turhautumisen ja voimattomuuden tunnot. (Heiliö 1998)


Edustuksellisen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle yhä keskeisemmäksi onkin noussut ns. arkielämän politiikka, jossa vaikuttaminen tapahtuu jokapäiväisissä käytännöissä, esimerkiksi omien kulutusvalintojen kautta. Politiikkaa tehdään luomuvihannestiskin äärellä. Uusia vaikuttamisen muotoja yhdistää se, että elämän ohjat otetaan omiin käsiin eikä niinkään luoteta suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin. (Jurvansuu 2002)


Seppo Niemelä (2004) jakaa kansalaisvaikuttamisen kolmeen osaan OECD:n Citizens as Partners -ohjelman pohjalta. Ensimmäinen osa on informaatio ja siihen media ja julkinen järjenkäyttö. Toinen kansalaisvaikuttamisen osa on edustuksellinen demokratia ja siihin kytkeytyvät puoluetoiminta ja vaalit. Kolmas osa on muu kansalaisvaikuttaminen, kuten kansalaisten kuuleminen ja mahdollisuus tehdä aloitteita.


Valtiovarainministeriön teettämän selvityksen (8/2000) mukaan Suomessa toteutuu kansainvälisessä vertailussa niukasti kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallisuus yhteiskuntapoliittisessa valmistelutyössä (Virtanen 2001). Julkisissa puheissa ja kirjallisuudessa korostetaan suoraa vaikuttamista, uusia osallistumismuotoja ja kansallisvaltioiden rajojen yli ulottuvaa vaikuttamista. Käytäntö kulkee kuitenkin paljon puheiden jäljessä, vaikka teknologinen kehitys mahdollistaisi nykyisin hyvin laajan kansalaisten yhteiskunnallisen osallisuuden.


Haluttomuus osallistua ja vaikuttaa opitaan Suomessa jo kotona ja koulussa. Liki kolmessakymmenessä maassa 14–15-vuotiaiden nuorten asenteita tutkinut Civic Education Study -tutkimus puhuu karua kieltään suomalaisten nuorten vaikuttamisen halukkuudesta. Suomalaiset nuoret eivät osallistu aktiivisesti oppilaskuntatoimintaan, hyväntekeväisyyteen tai esimerkiksi ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöjen toimintaan ja arvostavat kansalaistoimintaa vähemmän kuin yhdenkään toisen maan samanikäiset. Tutkimuksen Suomen koordinaattori Sakari Suutarinen toteaakin, että nuoret oppivat Suomessa jo koulussa, että he eivät voi vaikuttaa eikä heidän kannata edes yrittää. He luottavat vakiintuneisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin, kuten oikeuslaitokseen ja poliisiin, mutta eivät koe voivansa itse vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. (IS 24.8.2002)


Kansalaisyhteiskunnan tiettyyn voimattomuuteen on varmasti osasyynä suomalaisten asennoituminen julkista valtaa ja auktoriteetteja kohtaan. Suomalaiset ovat instituutioita arvostavia, alamaisuus-ajatteluun edelleen taipuvaisia ihmisiä, joille esivalta ja virallistettu status ovat kunnioitusta herättäviä asioita. Snellman iskosti suomalaisiin lujan hegeliläisen uskon valtioinstituutioon. Suomenkieliset suomalaiset turvautuvat helposti funktionaaliseen demokratiatulkintaan, jossa kansalaisten passiivisuus on lähtökohtana ja tämä tulkitaan demokratian kannalta jopa myönteiseksi. Suomalaiset kokevat selvästi voimattomuutta vallankäytön suhteen eivätkä ole tottuneet kriittiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. (Ståhlberg 1998; Koskiaho 2000)


Väestön sivistyessä ja vaurastuessa Suomessa tapahtui 1900-luvun kahtena viimeisenä vuosikymmenenä vetäytymistä yksityisyyteen enemmän kuin osallistumisen lisääntymistä julkiseen. Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen olisi edellyttänyt päinvastaista kehitystä. Syynä tähän kehitykseen on ollut vahva individualismin aika viime vuosikymmeninä. Se ajoittui juuri siihen vaiheeseen, jolloin edellytykset kansalaisyhteiskunnan voimistamiseen olisivat olleet olemassa. Yksilöllisyyttä ja sitoutumattomuutta korostava ilmapiiri heikensi suomalaista kansalaisyhteiskuntaa viime vuosituhannen lopulla.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje