Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Osallistuminen

Aaro Harju, 10.12.2004


*Artikkeli


Osallistuminen tarkoittaa mukanaoloa muiden määrittelemässä tilanteessa. Se voidaan ymmärtää laajana mukanaolona erilaisissa sosiaalisissa aktiviteeteissa, mutta se voidaan käsittää myös suppeampana poliittisena osallistumisena. Ainoa oikea tapa lienee tulkita osallistuminen mahdollisimman laajasti. Sitä voi ilmetä työelämässä, kansalaistoiminnassa ja yhteiskunnallisessa osanotossa. Osallistumisen muotoja voivat olla edustuksellinen, projektiorientoitunut tai suora ja avoin. (Richter 2000; Supper 2000)


Osallistumisessa voidaan nähdä erilaisia asteita ja muotoja. Osallistuminen voi tapahtua suunnittelun eri vaiheissa, ja sen merkitys voi vaihdella. Osallistumiseen sisältyy ajatus kansalaisesta aktiivisena subjektina, joka haluaa, osaa ja saa toimia välittömänä vaikuttajana itselleen tärkeissä yhteiskunnallisissa asioissa. (Viirkorpi 1993)


Arnsteinin (1969) kansalaisosallistumisen portaikkomallissa alimmat tasot ovat manipulointi ja terapia, joihin ei liity kansalaisosallistumista. Informointi, konsultointi ja näytteillepano/rajoitettu legitimiteetti ovat symbolisen osallistumisen tasoja. Varsinaisia osallistumisen tasoja ovat kumppanuus, vallan delegointi ja kansalaiskontrolli. Kansalaisosallistumisesta voidaan puhua vasta, kun tapahtuu todellinen vallan luovuttaminen kansalaisten käsiin ja kansalaiset voivat vaikuttaa päätöksentekoprosessiin. OECD:n Citizens as Partners -ohjelmassa edustuksellisen demokratian rinnalle ja sitä tukemaan tarvittavat uudet osallistumisen muodot jaetaan kolmeen osaan. Ensimmäinen on informaatio, toinen konsultaatio, kuten kuuleminen ja neuvonpito, ja kolmas osallistuminen, esimerkiksi aloitteiden teko. (Niemelä 2004)


Osallistumista pidettiin menneinä vuosikymmeninä kansalaishyveenä. Tämä takasi korkeat äänestysprosentit ja innokkaan omakohtaisen mukanaolon kansalaistoiminnassa. Lähestyttäessä viime vuosituhannen loppua perinteinen osallistuminen laimeni ja muutti muotoaan. Osallistuminen on nykyisin enemmän mukanaoloa muiden rakentamissa tilanteissa kuin omakohtaista aktiivista vaikuttamista. Tämä näkyy myös järjestöosallistumisessa, joka on tutkimusten mukaan vähentynyt aikaisemmasta. (Kurikka 1997; Suurpää 1996) Sen sijaan osallistuminen löyhiin, vapaamuotoisiin ryhmittymiin on lisääntynyt. Leena Suurpään mukaan varsinkin nuorten osallistumista leimaa tänä päivänä keveys ja satunnaisuus. Sitoutumista ja vastuunkantoa vältetään (Suurpää 1996). Toiminnallisen osallistumisen sijasta symbolinen osallistuminen on vahvistanut asemaansa (Jurvansuu 2002).

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje