Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Kunnallinen vai kunnollinen kansanvalta?

Suomalaisten käsityksiä kuntademokratiasta


Peter Ekholm, Karina Jutila, Pentti Kiljunen

Ajatuspaja e2, 2007


*seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Sari Kuvaja

Kuntalainen osallistuu, jos uskoo sen vaikuttavan – harva uskoo


Kansanvalta on alennustilassa, väittää Christoffer Grönholm Ajatuspaja e2:n julkaiseman, kuntien demokratiatilaa käsittelevän julkaisun esipuheessa. Räväkästi otsikoitu sisällysluettelo jatkaa provokatiivista tyyliä: nyt ei ole kyse perinteisestä tutkimusraportista, vaikka empiirisiin aineistoihin teos pohjautuukin.


Tutkimuksen näkökulma on kuntalaisten. He arvioivat kotikuntiaan asuin- ja elinympäristöinä, kertovat mielipiteensä vallasta ja sen käytöstä, arvioivat omia vaikuttamisen mahdollisuuksiaan ja kuvaavat osallistumisensa motiiveja. Lopuksi katsotaan tulevaisuuteen ja pohditaan, miten kuntalaisten asemaa päätöksenteossa voitaisiin vahvistaa ja osallistumista aktivoida. Tutkimuksen aineisto on koottu toukokuussa 2007; tulokset perustuvat 850 henkilön vastauksiin.


Kuntalaisten mielestä kuntavaikuttajien vallan määrä on kunnissa pääosin sellainen kuin sen pitääkin. Sen sijaan noin 60 prosenttia vastaajista kokee, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat liian vähäiset. Silti kuntalaiset ovat keskimäärin tyytyväisiä oman kunnan tilaan ja olosuhteisiin. Kirjoittajat pohtivatkin, elääkö kunnissa järjestelmä omaa elämäänsä ja kansalainen omaansa. Toisaalta selkeä enemmistö, 64 prosenttia, kuntalaisista on kiinnostunut kotikuntansa päätöksenteosta ja politiikasta. Nuorimmista ikäluokista kuntapolitiikkaa seuraa noin kolmannes, vanhemmista yli 70 prosenttia.


Kuntalaiset osoittautuvat tässä niin kuin monessa muussakin tutkimuksessa skeptisiksi omien vaikutusmahdollisuuksiensa suhteen. Puolet suomalaisista arvioi omat vaikutusmahdollisuutensa kotikunnassaan huonoiksi tai melko huonoiksi. Vajaa kolmannes ei pidä niitä huonoina, mutta ei hyvinäkään. Vastaajien koulutustaustoilla tai sukupuolella ei ollut juurikaan merkitystä siihen, millaisiksi vaikuttamisen mahdollisuudet arvioitiin. Mitä lähempänä kansalaisia ja mitä rajatummalla alueella – kuten esimerkiksi kaupunginosa- tai kylätasolla – toimitaan, sitä paremmiksi vaikutusmahdollisuudet koetaan.


Äänestämistä pidetään tärkeänä. Näin ajattelee moni sellainenkin, joka ei vaaleissa äänestä. Äänestämisen ohella kansalaiset pitävät muitakin demokratian keinoja tärkeinä: noin puolet vastaajista arvostaa kuulemistilaisuuksia, mielipidekyselyjä ja neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Henkilökohtaisten vaikuttamiskeinojen, kuten mielipidekirjoitusten, tehoon uskoo runsas kolmannes. Hiukan enemmän on heitä, jotka ajattelevat, että asioihin voi vaikuttaa ottamalla suoraan yhteyttä virkamiehiin tai luottamushenkilöihin. Tämä kysely viestii samaa, mitä monet muutkin tutkimukset: suomalaiset eivät arvosta mielenosoituksia eivätkä muutakaan kansalaistottelemattomuutta. Vain harva lähtisi barrikadeille terveysasemansa, lastensa päiväkodin tai koulun puolesta.


Kyselyn mukaan suomalaisilla on vaikeuksia määritellä poliittisten puolueiden roolia kuntatasolla ja mieltää, mitä puolueiden paikallisyhdistyksillä olisi tarjottavanaan. Puolueet koetaan välttämättömiksi, mutta niiden rooli kapeaksi. Vastaajista vain runsas kolmannes oli sitä mieltä, että puolueet nostavat kuntalaisten tarpeita ja ongelmia julkiseen keskusteluun. Vielä pienempi osa, vain 27 prosenttia, pitää puolueita uudistajina. Niitä ei koeta myöskään paikallisen yhteisöllisyyden rakentajiksi. Kirjoittajat arvioivat, että puolueista pitäisi tulla kansalaisten silmissä pyyteettömämpiä ja niiden pitäisi tehdä enemmän vapaaehtoistyötä kuntalaisten hyväksi, jotta niiden suosio kasvaisi.


Noin 60 prosenttia kuntalaisista arvioisi osallistuvansa paikallispolitiikkaan, mikäli todella kokisi voivansa vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin. Jos kaupunginosayhdistyksillä tai muilla paikallisilla toimijoilla olisi julkista rahaa käytettävänään oman asuinalueensa hyväksi ja yhdistys saisi itse päättää rahan jaosta, motivaatio osallistumiseen vahvistuisi entisestään.


Tutkimuksen mukaan vain kolmannes nuorista on kiinnostunut kotikuntansa asioista. Silti yli 70 prosenttia nuorista haluaisi enemmän poliittista päätöksentekoa ja puolueita koskevia asioita koulujen opetukseen. Nuoret, samoin kuin heitä vanhemmatkin ikäluokat, osallistuisivat enemmän, jos kokisivat siten voivansa todella vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin.


Johtopäätöksissä kirjoittajat vertaavat äänestäjiä kauppojen kanta-asiakkaisiin: pääasia, että palvelut toimivat ja asiat hoituvat. Passiivinen tyytyväisyys ja poliittinen voimattomuus voivat ennen pitkää kuitenkin heikentää poliittisen päätöksenteon hyväksyttävyyttä. Kirjoittajien mielestä sellainen poliittinen tai järjestöllinen toimija, joka kykenee tarjoamaan uskottavan kanavan vaikuttamiselle niin, että vaikuttamisesta tulee jos ei hauskaa niin ainakin kivaa, voittaa kansalaisten suosiota.




Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje