Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Karavaani kulkee ja koirat haukkuvat

Kansalaisjärjestöjen osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Petri Virtanen
Valtiovarainministeriön tutkimukset ja selvitykset 3/2001
Helsinki 2001, ISBN 951-804-199-7


*Seuraavassa tiivistelmä tutkimuksesta. Tekstin sisältö on tutkimuksen tekijän.


Globaali toimintaympäristö ja nopeasti kehittyvä informaatio- ja kommunikaatioteknologia asettavat suuria haasteita kansallisvaltioiden julkisille hallinnoille. Ainakin hallinnon kehittämisen retoriikassa uskotaan, että suora vaikuttaminen, uudet osallistumismuodot ja kansallisvaltioiden rajojen yli ulottuva vaikuttaminen ovat nousseet osin täydentämään – osin korvaamaan perinteisen edustuksellisen demokratian keinoja.


Tämä aiheeseen liittyvä tutkimus on osa ”Kuule kansalaista – Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuudet yhteiskuntapoliittisessa valmistelussa” –hanketta. Varsinaisen otoksen koko oli 124 henkilöä, jotka jakaantuivat 68 hallinnon edustajaan ja 56 kansalaisjärjestön edustajaan. Kyselylomakeosuuden vastausprosentiksi saatiin hallinnon vastaajien osalta 42 prosenttia ja järjestövastaajien osalta 49 prosenttia.

Kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuudet ja osallistumisen kohteet

Hallinnon edustajien mielestä kansalaisjärjestöjen osallisuus tapahtuu tarkoituksenmukaisella tavalla ohjelmien ja lainsäädäntöhankkeiden valmisteluvaiheessa. Ideointivaiheen merkitystä ei korostettu hallinnon edustajien vastauksissa kovinkaan runsaasti. Kansalaisjärjestöt mieltävät itsensä ja roolinsa lausunnonantajiksi ja asiantuntijoiksi. Uusien hankkeiden suunnitteluun ja ideointiin kansalaisjärjestöt eivät kuitenkaan koe osallistuvansa.


Osallisuusmahdollisuuksien lisäämistä toivotaan kansalaisjärjestöissä kolmenlaisissa tilanteissa ja tapauksissa. Ensinnäkin monille yhteiskunnan sektoreille ulottuvissa hankkeissa (kuten sosiaali-, terveys-, työllisyys-, ympäristönsuojelu- ja koulutuspolitiikan alueille ja näiden katvealueisiin sijoittuvat projektit ja ohjelmat). Toisaalta kansalaisjärjestöt ovat kiinnostuneita olemaan mukana sellaisissa projekteissa, ohjelmissa ja lainsäädäntöhankkeissa, jotka sijoittuvat kyseessä olevien kansalaisjärjestöjen toimialoille. Tällaisesta voisi mainita esimerkkinä ympäristönsuojelujärjestöjen aktiivisuus ympäristölainsäädäntöön, asumiseen ja maankäyttöön liittyvissä lainsäädäntöhankkeissa. Kolmanneksi kansalaisjärjestöjä kiinnostavat kansalaisten perusoikeuksiin liittyvät kysymykset.


Hallinnon ja järjestöjen edustajien käsitykset ja mielipiteet kansalaisjärjestöjen vaikuttamiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja uhkista ovat samansuuntaisia. Järjestöjen osallisuuden katsotaan tuovan päätöksentekoon uutta syvällisempää näkökulmaa ja ylipäänsä edistävän yhteiskunnallista avoimuutta. Hallinnon edustajat yksilöivät määrällisessä katsannossa kansalaisjärjestöjä vähemmän esimerkkejä sellaisista hankkeista ja prosesseista, joissa kansalaisjärjestöjen mukanaololla olisi ollut lisäarvoa prosessin lopputuloksen kannalta. Kansalaisjärjestövastaajat sen sijaan luettelevat lukuisia esimerkkejä sellaisista yhteiskuntapoliittisten ohjelmien tai lainsäädäntöhankkeiden valmisteluprosesseista, joissa järjestöjen mukanaololla ei ole saavutettu järjestöjen kannalta mielekkäitä tavoitteita.


Osallistumis- ja tiedonvälityskanavat yhteiskuntapoliittisten ohjelmien ja lainsäädäntöhankkeiden valmisteluvaiheessa

Hallinnon edustajat näkevät käytössä olevat osallistumiskeinot (kuulemiskierrokset, yhteishankkeet, lausuntomenettelyt jne.) voittopuolisesti kansalaisjärjestöjen edustajia myönteisempinä. Hallinnon edustajat arvostavat esimerkiksi kansalaisjärjestöjen työryhmäjäsenyyttä (siis sitä, että järjestöjen ihmiset istuvat valtionhallinnon työryhmissä) kansalaisjärjestöjä enemmän.


Internetin merkitys osallistumiskanavana on huomattava. Näkökohta painottuu sekä hallinnon että järjestöjen vastauksissa. Järjestöjen edustajat näyttäisivät arvostavan ”on-line” –vaikuttamismahdollisuutta, vaikka hallinnon edustajat suhtautuvat tällaiseen mahdollisuuteen penseämmin. Suuresta merkityksestä huolimatta järjestöt eivät näe internetiä esimerkiksi palautemahdollisuutena niin positiivisessa valossa kuin hallinnon edustajat.


Lobbaamisen merkitys on hallinnon mielestä vähäisempi kuin millaisena kansalaisjärjestöt sen näkevät. Tietysti voi kysyä, miksi virkamiehet näkevät lobbauksen merkityksen vähäisempänä kuin järjestötoimijat? Johtuuko se siitä, että ei haluta sanoa henkilökohtaisten kontaktien vaikuttavan valmisteluun tai päätöksentekoon? Joka tapauksessa epävirallisilla tiedonvälitysmenetelmillä on merkitystä tiedon välittymisessä hallinnosta kansalaisjärjestöihin. Hallinnon edustajien henkilökohtainen tunteminen lisää huomattavasti tiedonsaanti- ja ylipäänsä vaikuttamismahdollisuuksia.

Kansalaisjärjestöt – kansalaisyhteiskunnan peili

Hallinnon edustajat näkevät kansalaisjärjestöjen merkityksen ja roolin melko vähäisenä. Järjestöjen ei katsota edustavan sen enempää kansalaisia kuin kansalaisyhteiskuntaakaan. Kansalaisjärjestöjen edustajien käsitykset järjestöjen osallistumispotentiaalista ja roolista ovat hallinnon näkemyksiä myönteisempiä. Järjestövastaajat jakaantuvat kuitenkin eri ryhmiin: yksi ryhmä pitää osallistumismahdollisuuksia nyt jo kohtalaisen hyvinä, toinen ryhmä on hyvin kriittinen hallintoa ja ylipäänsä yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa kohtaan kolmannen ryhmän ollessa melko ambivalentti.

Johtopäätökset

Tutkimustulosten selitysvoimaa rajoittaa käytännössä kolme seikkaa. Rajoitukset liittyvät ensinnäkin valittuun tutkimusstrategiaan empiirisen aineiston keräämisessä, toisaalta perusjoukon hahmottumattomuuteen ja kolmanneksi kansalaisjärjestöjen rooliin. Rajoitteista huolimatta voidaan kuitenkin ajatella, että tutkimusraportissa esitetty analyysi tavoittaa ilmiökentästä jotain varsin oleellista.


Tämän tutkimuksen perusteella – sen kaikista tutkimuksellisista ja käytössä olleen aineiston rajoitteista huolimatta – näyttää perustellulta, että eri ministeriöissä tulee kiinnittää huomiota kansalaisjärjestöjen osallisuusmahdollisuuksien lisäämiseen periaatteellisella tasolla. Kansalaisjärjestöillä on varmasti paljon annettavaa uusien hankkeiden ideoinnissa, valmistelussa ja päätösten toimeenpanossa. Kyse on hallintoon kohdistuvasta legitimiteetistä ja luottamuksesta.


Jatkossa olisi tutkittava tapaustutkimuksellisesti erilaisia yhteiskuntapoliittisia kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeita, joissa kansalaisjärjestöt ovat olleet mukana, jotta saataisiin konstruoitua tarkka kuva osallisuuden toteutumisesta yksittäisten hankkeiden kohdalla. On pohdittava myös hallinnollisen päätöksenteon tasoja. Missä määrin on ylipäänsä tarpeen, että kansalaisjärjestöjen edes oletetaan edustavan kansalaisia valtakunnallisella tasolla? Miten kansalaisjärjestöt vaikuttavat suoraan poliittisiin päätöksentekijöihin ja miten tässä vaikuttamisessa järjestöjen edustajien suorat yhteydet erityisesti johtaviin poliitikkoihin ovat ensisijaisen tärkeitä?

 

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje