Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Kansanvallasta siirryttävä kansan valtaan

Aaro Harju


*Artikkeli, julkaistu Helsingin Sanomissa 2.1.2009 


Edustuksellinen demokratia oli 1900-luvun suuri menestystarina. Ihmiset valitsivat edustajansa päättämään heidän puolestaan yhteisistä asioista. Valituiksi tulivat arvostetut, osaavat ja keskimääräistä koulutetummat kansalaiset. Ihmiset olivat tyytyväisiä. Heillä oli äänioikeus, ja heidän valitsemansa luottoedustajat hoitivat kansakunnan asioita paikallisesti ja valtakunnallisesti. Se riitti vuosikymmeniä.


Järjestelmän oikeutus alkoi rakoilla ihmisten mielissä 1980-luvulla. Koulutustaso ja elintaso olivat nousseet. Muuttoliike, kulttuurinen eriytyminen ja kansainvälistyminen mursivat yhtenäiskulttuurin ja perinteisen yhteisöllisyyden. Yksilöllistyminen korosti ihmisten omia valintoja ja omaleimaisuutta aikaisemman kansalaisuuskäsityksen sijasta. Kiinnostus poliittista ja ammattiyhdistystoimintaa kohtaan väheni dramaattisesti. Tilalle tuli kuluttajakansalaisuutta, identiteetti- ja yhden asian liikkeitä sekä monipuolista kulttuurista harrastamista.


Puoluepoliittinen toiminta ja muut yhteiskunnallisen osallistumisen muodot eivät reagoineet ihmisten arvostusten ja käyttäytymisen muutokseen. Tässä tapahtui virhe. Ihmisille ei riittänyt enää se, että he antoivat neljän vuoden välein avoimen valtakirjan päättäjille hoitaa ja päättää asioista mielensä mukaisesti. Sokean luottamuksen ajat poliitikkoja ja heidän päätöksentekokykyään kohtaan olivat ohitse. Ihmiset halusivat osallistua ja vaikuttaa myös vaalien välillä.


Puolueet eivät tätä nähneet tai tunnistaneet. Ne keskittyivät hämmästelemään uutta tilannetta ja jopa moitiskelemaan ihmisiä vääränlaisesta asennoitumisesta. Kritiikki suunnattiin myös mediaan, jonka katsottiin pinnallistavan ja henkilökeskeistävän suomalaisen politiikan. Syyttelyn sijasta niiden olisi tullut uudistaa omaa toimintaansa ja monipuolistaa osallistumisen mahdollisuuksia.


Elämme edelleen samanlaista tilannetta, vaikka olemme siirtymässä 2010-luvulle. Edustuksellinen demokratia potee uskottavuuskriisiä. Tämä näkyy alhaisina äänestysprosentteina ja poliitikkojen heikkona arvostuksena. Puoluetoiminta näivettyy, koska tarvittavia radikaaleja uudistuksia ei ole tehty. Kokoomuksessa on eniten merkkejä uudistumisesta, mikä onkin näkynyt hyvässä vaalimenestyksessä.


Kansanvallasta on korkea aika siirtyä kansan valtaan. Edustuksellisesta demokratiasta tulee siirtyä osallistuvaan demokratiaan, jossa ihmisille annetaan muitakin tapoja osallistua ja vaikuttaa kuin äänestäminen määrävuosin.


Osallistuva demokratia tarkoittaa aidon vuoropuhelun aloittamista ihmisten kanssa. Ihmisiä kuullaan ja kuunnellaan. Heidän näkemyksilleen ja mielipiteilleen annetaan arvoa. Heidät otetaan mukaan yhteisten asioiden pohdintaan.


Käytännön keinoina ovat sähköiset kansanäänestykset tärkeistä asioista, kansalaisaloitteiden aktiivinen hyödyntäminen, kansalaispaneelit, kuulemis- ja keskustelutilaisuudet viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa, palautekanavat, aktiivinen ja avoin tiedottaminen valmisteltavina olevista asioista sekä päättäjien ja kansalaisten välisen henkisen kuilun umpeen kurominen.

Yksi konkreettinen esimerkki ovat kansalaisten konsultaatiot, joita on toteutettu Suomessa muiden EU-maiden tavoin. Nuorten ja aikuisten kanssa pidetyt tilaisuudet ovat osoittaneet, että ihmiset ovat kiinnostuneita pohtimaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja muotoilemaan niistä yhdessä kannanottoja. Tämän tapaisia kokeiltuja ja testattuja menetelmiä kannattaisi käyttää kansalaismielipiteen kokoamisessa ja kanavoimisessa osaksi päätöksentekoa. Näin ihmisten mielipiteet eivät jäisi yksittäisiksi ajatuksiksi, joita on vaikea hyödyntää päätöksenteossa, vaan olisivat yhdessä muotoiltuja tiettyjen kansalaisryhmien näkemyksiä. Verkkokeskustelujen yksi ongelmahan on yleensä se, että ne jäävät mielipiteidenvaihdoksi bittiavaruudessa ilman konkreettista vaikutusta. Tällainen ei ketään pitkään motivoi. Kansalaisten mielipiteet pitää kyetä kokoamaan ja kanavoimaan päätöksenteon pohjaksi. 


Osallistuva demokratia on virkahallinnolle ja päättäjille vaativa ja jopa kiusallinen järjestelmä, koska siinä kansalaiset ovat aktiivisia, kantaaottavia ja jopa kriittisiä. Heillä on mahdollisuudet osallistua asioiden käsittelyyn ennen päätöksentekoa, eikä vasta jälkikäteen valituksin, kuten nykyisin on usein Suomessa tilanne. Kansainvälisessä vertailussa Suomi ei sijoittunut korkealle hallinnon avoimuudessa ja kansalaisten osallistamisessa mm. verkkopalvelujen avulla.


Olennaista on, että ihmiset kokevat, että heitä kuunnellaan, heidän mielipiteillään on arvoa ja heillä on erilaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja niistä päättämiseen.  Lopullinen päätöksenteko jää osallistuvassakin demokratiassa valituille päättäjille, koska päätöksiä ei voi tehdä järjestyneessä yhteiskunnassa huutoäänestyksellä eikä katuparlamenteissa. 


Nykyisillä päättäjillä on valta uudistaa poliittinen ja kansanvaltainen järjestelmäämme. Ellei näin tehdä vieläkään, kolmen vuosikymmenen kokemusten opettamana, se osoittaa, että päättäjät eivät todellisesti halua uudistuksia. Heille sopii hyvin nykyinen tilanne. Ihmiset eivät ole häiritsemässä entistä pienemmän piirin poliittista toimintaa ja päätöksentekoa. Demokratian oikeutus kuitenkin kärsii ja koulutetun kansan tietotaito jää hyödyntämättä yhteisistä asioista päätettäessä.



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje