Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Demokratia tulevaisuuden myllerryksessä

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen uudessa viitekehyksessä


Mika Mannermaa
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2006

*seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Sari Kuvaja

Suomalainen muuntuu monikoksi ja heimoutuu verkossa

Keväällä 2007 toimintansa päättäneen eduskunnan tulevaisuusvaliokunta käynnisti toimikautensa loppupuolella demokratiaa koskevien tilaisuuksien sarjan. Keskustelujen taustaksi valiokunta tilasi selvityksen tulevaisuudentutkija Mika Mannermaalta. Demokratia tulevaisuuden myllerryksessä visioi tulevaisuutta myös nykyisen ja ehkä sitä seuraavankin eduskunnan käyttöön, sillä selvityksen aikajänne ulottuu aina vuoteen 2107. Painopiste on kuitenkin seuraavissa kymmenessä vuodessa, vuoteen 2017, jolloin Suomi itsenäisenä valtiona täyttää 100 vuotta.

Mannermaa nostaa yhteiskunnallisiksi megatrendeiksi erityisesti globalisaation ja sen eri ilmenemismuodot, tietoyhteiskunnan muuttumisen ja muuntumisen sekä demografiset muutokset, joita hän kuvaa osuvalla otsikolla ”Suomalainen harmaantuu keskuksiin ja muuntuu monikoksi”. Kirjoittajan mukaan kymmenen vuotta on pitkä aika, jos tarkastellaan esimerkiksi talouden ja teknologian muutoksia. Yhteiskunnalliset muutokset tapahtuvat hitaammin, mutta nekin onnistuvat joskus yllättämään, kuten tapahtui esimerkiksi Berliinin muurin murtuessa ja sosialismin romahtaessa.

Mika Mannermaa esittelee parisenkymmentä teesiä siitä, miltä maailma saattaisi näyttää vuonna 2017 erityisesti demokratiaan liittyvissä kysymyksissä. Hän ennakoi Euroopan yhdistymisen etenevän, mutta takellellen, ilman mainittavaa edistystä. Eurooppalaisia demokratiamalleja ja arvoja ei omaksuta itsestään selvästi muualla maailmassa. Edustuksellinen vaikuttaminen muodostaa edelleen demokratian rungon, vaikka äänestysaktiivisuus onkin ollut laskussa Suomessa ja muissa Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa. Suomen puoluekartta ei Mannermaan arvion mukaan juurikaan muutu seuraavien kymmenen vuoden aikana. Sen jälkeen muutoksia onkin sitten luvassa: puolueet sellaisina kuin ne nyt ymmärrämme hiipuvat, ja niiden tilalle muodostetaan aatteellisia ja intressiryhmiä, joista monet ovat virtuaalisia ja lyhytaikaisia.

Väestön ikääntymistä ei näissäkään visioissa voi ohittaa. Vanhemmat ikäluokat ovat nuorempia tottuneempia äänestämään, mikä ulottuu äänestyskäyttäytymisen välityksellä edustuksellisiin elimiin: ikääntyvä eduskunta tekee näköisiään päätöksiä. Mutta mikä on ikääntyvän yhteiskunnan suhde globaalivaikuttamiseen? Luoko 30–40-vuotiaiden sukupolvi omat vaikuttamisen muotonsa ja kanavansa, viitaten kintaalla eduskunnalle ja muille edustuksellisille elimille? Nuoremmilla sukupolvilla on käsissään talouselämän dynamiikka ja teknologinen valta – ja kyky käyttää sitä.

Kansanäänestysten Mannermaa ei usko yleistyvän Suomessa, sen sijaan sähköisistä mielipidetiedusteluista tulee rutiinia jopa niin, että seurauksena voi olla ihmisten kiinnostuksen hiipuminen. Maahanmuuton lisääntyessä monikulttuurinen demokratiakeskustelu vahvistuu. Kuljemme kohti vähemmistöjen ja uusheimojen maailmaa; osa heimoista toimii vain virtuaalisesti. Vuoden 2017 jälkeen tämä kehitys vain vahvistuu.

Vaalikampanjointi siirtyy valtaosin mediaan, etenkin vuorovaikutteiseen verkkoon, jo ennen vuotta 2017. Virtuaaliosallistuminen saa erilaisia muotoja: kansalainen voi seurata lautakunta- tai valtuustotyöskentelyä netistä tai osallistua sähköisiin kaupunki- ja kaupunginosakokouksiin. Virtuaalidialogeja voidaan järjestää myös ylikansallisina eivätkä luokittelut perustu välttämättä maantieteellisiin lajeihin: Mannermaa mainitsee esimerkkinä globaalin virtuaalisen homoparlamentin.

Mannermaa toivoo ja myös ennakoi, että mitään laaja-alaista, pitkän aikavälin vaikutuksia omaavaa päätöskokonaisuutta ei tulevaisuudessa enää tehdä ilman riippumatonta tulevaisuusarviota ja siihen liittyvää kansalaiskeskustelua

Entä sitten maailma vuoden 2017 jälkeen? Mannermaa myöntää, että mitä kauempana tarkasteltava ajanjakso on, sitä enemmän luovaa liikkumatilaa ennakoijalla on – ja toisaalta pitääkin olla. Hän on vahvasti sitä mieltä, että meillä on edessämme globaalidemokratian pakko: globaali talous tarvitsee pelisäännöt, jotta ihmisiä ja ympäristöä voidaan suojella jättiyritysten vaikutusvallalta. Globaalidemokratialle vaihtoehtoinen skenaario on alueellisten blokkien vahvistuminen, mutta Mannermaa pitää edellistä jälkimmäistä parempana. Kaikkia muita vaihtoehtoja hän pitää vielä huonompina, jopa katastrofisina.

Globaalit ja paikalliset ympäristöongelmat kärjistyvät jo ennen vuotta 2017; sen jälkeen ne oireilevat niin voimakkaasti, että ne on pakko kohdata. Kohtaaminen voi tapahtua kovan paineen alla. Pystyykö demokratia hoitamaan tilanteen ja käsittelemään ongelmia vai tarjoavatko suoran toiminnan liikkeet, jopa militantit sellaiset, tehokkaammilta vaikuttavia ratkaisuja?

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje