Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Verkot ja teknologia aikuisopiskelun tukena

Pekka Sallila, Pekka Kalli (toim.)
Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura
Helsinki 2001, ISBN 951-692-503-0


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on artikkelien kirjoittajien.


Tieto- ja viestintätekniikka aikuiskoulutuksessa
(Pekka Sallila)

Tieto- ja viestintätekniikan kehitys on muuttanut suuresti tuotantoa ja työtapoja sekä ammattitaitovaatimuksia. Se on vaikuttanut myös ihmisten jokapäiväiseen elämään ja synnyttänyt uusia vaatimuksia kansalaisen perustaitojen alueelle. Tätä kautta kehitys on tuonut uusia koulutustehtäviä koulutuksen kaikille tasoille. Toisaalta tekniikan kehitys on avannut uusia mahdollisuuksia kehittää opetusta ja opiskelua. Kysymys ei ole vain uuden tekniikan käyttöönotosta vaan koko toimintakulttuurin muutoksesta.


Luottamus tieto- ja viestintätekniikkaan on aikuiskasvatusalalla korkea ja sen käytön hyödyllisyydestä ollaan vakuuttuneita. Erityisen tärkeänä pidetään sitä, että teknologian käyttöönotto lisää joustavuutta ja avoimuutta koulutuksessa sekä moninkertaistaa ajasta ja paikasta riippumattomat oppimisen mahdollisuudet virtuaalisine oppimisympäristöineen. Pidetään todennäköisenä, että verkko-oppimisympäristöt tulevat syrjäyttämään merkittävässä määrin tavanomaista opetusta ja opiskelua. Uuden teknologian avulla opetuksessa ja oppimisessa uskotaan saavutettavan määrällisten tulosten lisäksi myös laadullista kehitystä, parempia opetuskäytäntöjä ja oppimistuloksia.


Pyrkimyksiä ja toimenpiteitä tieto- ja viestintätekniikan käytön lisäämiseksi on paljon myös arvosteltu. Jotkut ovat puhuneet teknologiauskoon hurahtamisesta. Yksilöidymmässä kritiikissä on kiinnitetty huomiota siihen, että kehittämistyö ja tutkimus on painottunut teknologian kysymyksiin ja informaation välittämiseen, kun taas pedagogiset näkökohdat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Toinen olennainen näkökohta on laadullisten kriteerien tärkeys kehittämistyön tavoitteissa määrällisten rinnalla. On vältettävä vaara, että teknologian sovelluksissa tähdätään vain taloudellisesti tehokkaampiin järjestelmiin. Käytännön kokemuksista nousee kolmas huolenaihe: johdon ja verkko- ja teknologiaväen lisäksi tieto- ja viestintätekniikan sovelluksien taakse on oppilaitoksissa saatava ja sitoutettava koko henkilöstö sekä opiskelijat ja tärkeimmät sidosryhmät.

Autonomian ja ohjauksen suhde verkko-opetuksessa
(Kari Kiviniemi)

Viime vuosien kehityksen myötä verkkoympäristössä tapahtuvassa opiskelussa on yhä selkeämmin korostettu oppimisen yhteisöllistä luonnetta. Kuten J. Pulkkinen on luonnehtinut, parhaimmillaan avoin oppimisympäristö muodostaa siinä toimivien ihmisten yhteisön. Toisaalta on esitetty myös vahvoja epäilyjä verkossa tapahtuvan opetuksen mahdollistamasta vuorovaikutteisuudesta. Kriitikot ovat korostaneet esim. lähiopetuksen sosiaalista merkitystä.


Verkko-opetuksessa tyypillinen yhteisöllisen työskentelyn muoto on ollut verkkokeskustelu. Keskusteluun osallistuttaessa olisi keskeistä tiedostaa, että vastakkaisetkin näkemykset ja mielipiteet voivat olla rakentamassa ymmärtämystä käsiteltävänä olevasta asiasta ja että mahdolliset näkemyserot voivat olla osa keskinäistä vuorovaikutusta. Tällä tavoin opiskelusta voi siten tulla luonteeltaan yhteisöllistä tiedonmuodostusta. Samalla opiskelijat voivat tavallaan nousta toistensa oppimisprosessin tukijoiksi ja ohjaajiksi.


Verkkoympäristö voi parhaimmillaan tarjota opiskelijan hyödynnettäväksi avoimen oppimisympäristön, jolle on ominaista opiskelijoiden autonominen ja itseohjautuva työskentely. Tällaisessakin ympäristössä kokonaisvaltaisen ohjaus- ja tukijärjestelmän merkitys on kuitenkin keskeinen. Tätä silmällä pitäen verkkokurssia suunniteltaessa tarvitaan koulutuksen sisällöllistä ja menetelmällistä kokonaissuunnittelua.


Kyse ei ole pelkästään tietoteknisen tai hallinnollisesti suuntautuneen tukijärjestelmän kehittämisestä, vaan oppimisprosessin tukemisesta. Voidaan ajatella, että tuki- ja ohjausjärjestelmän keskeisenä lähtökohtana on tukea ja auttaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta ammatillisesta kehittymisestään. Verkkokurssin toteuttamiseen liittyvää ohjaustehtävää voidaan tukea niin tutoroinnin, verkkomateriaalien, oppimistehtävien kuin opiskelijayhteisönkin avulla. Tämä kuitenkin edellyttää, että verkkokurssin suunnittelu tiedostetaan pedagogisena haasteena. Yksittäisellä kurssilla tehdyt ratkaisut, esim. opetuskokonaisuuden toteuttamiseksi käytetyt välineet, sisällölliset rakenteet ja työskentelytavat edustavat joka tapauksessa suunnittelijansa käsitystä opetuksesta ja oppimisesta.

Aikuisen oppiminen verkossa
(Kai Hakkarainen)

Verkko-oppimisen mielekäs käyttäminen edellyttää kriittisyyttä ja varovaisuutta suhteessa erilaisiin muoti-ilmiöihin ja suuntauksiin. On otettava huomioon, että uuden teknologian käyttäminen ei välttämättä aina paranna oppimisen mahdollisuuksia tai tue ihmisen kasvua ja kehitystä. Teknologiaan saattaa sisältyä erilaisten piilevien merkitysten ja viestien välittäminen sekä käyttäjän kontrolloiminen johdattamalla hänet tiettyyn teknologian lukutapaan. B. Nardi ja V. O’Day puhuvat teknologiasta systeeminä; omalakisena ja vaikeasti hallittavana totaalisena järjestelmänä.


Lupaavana vaihtoehtona on teknologian käyttäminen tukemaan ihmisyhteisöjen omaa toimintaa ja omia päämääriä. Tällöin puhumme teknologiasta tietoekologiana, teknologiasta paikallisten yhteisöjen moninaisten tavoitteiden, käytäntöjen ja arvojen palveluksessa. Nardi ja O’Day esittävät, että parhaaseen tulokseen johtaa teknologian ja sosiaalisten käytäntöjen yhteiskehitys pikemmin kuin niiden ohjautuminen teknologian tarpeista. Tästä näkökulmasta nimenomaan yhteisöllisellä teknologialla, joka on suunniteltu tukemaan ihmisten yhteisöjen muodostumista ja niiden vuorovaikutusta, on hyvin tärkeä merkitys.


Yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttaminen eri sukupolvien välillä näyttää edellyttävän sitä, että kansalaisten pääsy tietoverkkoihin saadaan universaaliksi oikeudeksi, samaan tapaan kuin vesi- tai sähköjohto, eikä niinkään kaupankäynnin kohteeksi. Olisi hyvin tärkeää toteuttaa ohjelmia, joiden varassa aikuisikäisen väestön pääsyä tietoverkkoihin tuettaisiin tarjoamalla aikuisille mahdollisuus yleisten kirjastojen lisäksi käyttää koulujen tietokoneita ja Internet-yhteyksiä kouluajan päätyttyä. Tämä voisi hyvin tukea myös paikallisen yhteisön luomista asukas- ja muiden paikallisyhdistysten sekä oppilaitosten välillä.



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje