Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen

Triangulaarinen kansalaisuus

Seppo Niemelä, 2.1.2008

*Artikkeli

Maailmankuvassamme tapahtui 1900-luvun lopulla perusluonteinen muutos. Kansallinen elonpiiri avautui maailmaan. Tärkeä askel oli Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. Monet kokevat itsensä maailmankansalaisiksi.

Ove Korsgaardilta olen lainannut muutoksista seuraavat ytimekkään kysymyksen, muutettavat muuttaen seuraavasti: Mitä on olla suomalainen maailmassa, jota leimaa globaali ekologinen kohtalonyhteys, globaali talous ja eurooppalainen päätöksenteko?

Yksi sivistystyön häpeäpilkkuja on se, miten huonosti sivistystyö on valmentanut ihmisiä toimimaan suurten muutosten keskellä. Yleiskuvaa ei muuksi muuta se, että jotkut oppilaitokset ovat kiitettävästikin toimineet kansainvälisyyskasvattajina.

Silti useimmat ovat kiltisti seuranneet laissa annettua tehtävää, jonka mukaan kansanvaltaa, tasa-arvoa ja moniarvoisuutta tulee edistää ”suomalaisessa yhteiskunnassa”.

Olisi aika tehdä tässä täyskäännös. Jokaisen oppilaitoksen ohjelmassa tulisi olla tarjontaa, jossa opitaan kansalaisuutta eri tasoilla. Hyvän lähtökohdan tarjoaa Steffen Hartje, joka on luonnostanut triangulaarista kansalaisuutta koskevan opetussuunnitelman.

Ajatuksena on käydä läpi tärkeimmät kysymykset kansallisella, eurooppalaisella ja koko maailman tasolla. Maailman taso koostuu lähinnä suurista kansainvälisistä järjestöistä YK:sta lähtien. Hartje kannustaa vastaamaan seuraaviin kysymyksiin.

Miten demokratia ymmärretään eri tasoilla? Mitkä ovat kansalaisten perusoikeudet ja -velvollisuudet? Miten ihmisoikeudet määritetään ja turvataan kansallisesti, EU:ssa ja globaalisti?

Miten kansalaisyhteiskunnan merkitys demokratian kehitykselle ymmärretään? Ruohonjuuritason toiminta ja vaikutus?

Missä tehdään ja ketkä tekevät tärkeimmät poliittiset päätökset kansallisesti, EU:ssa ja maailmassa? Miten niihin voidaan vaikuttaa? Mitkä ovat ajankohtaiset poliittiset aihepiirit?

Mikä on medioiden rooli? Mikä on niiden poliittinen vaikutus?

Vähemmistösuoja kansallisesti ja EU:ssa? Miten vältetään enemmistön diktatuuri? Miten yhdenvertaisuus turvataan ja heikkoja suojellaan? Pakolaispolitiikka?

Miten kehitetään ekologisesti, taloudellisesti ja poliittisesti kestävää kehitystä kaikilla kolmella tasolla? Keskeiset kriisit kulttuurien eroista sotilaallisiin konflikteihin?

Tässä tiivistetysti esitetyt Hartjen kysymykset osoittavat, miten keskeisistä asioista on kysymys. Näihin perehtyminen auttaisi maailman tulkinnassa, mutta myös kannanottamisessa. Samalla mahdollisuus äänestää perustellusti kotimaisissa ja eurovaaleissa paranisi.

Suomi ja EU ovat kansainvälisiä toimijoita. Myös tämän tehtävän ymmärrys paranisi triangulaarisissa opinnoissa. Olisikohan tässä erikseen rahoitetun kampanjan paikka?