Järjestötoiminnan tietopalvelu - Järjestö- ja yhdistystoiminta

Sivistystyö sopeutumisen ja voimaannuttamisen ristipaineessa


Annika Turunen
Aikuiskasvatus 3/2013, 164–176.

*Seuraavassa artikkelin esittely, kirjoittanut Aaro Harju

Annika Turunen on tehnyt haastattelututkimuksen vapaan sivistystyön rehtoreiden parissa. Teemana oli selvittää sitä, mitä ja keitä varten vapaata sivistystyötä tehdään.

Haastattelujen perusteella Turunen erottaa viisi vapaan sivistystyön tehtävää. Ne ovat vastakohtapareja, joiden avulla vapaan sivistystyön tehtävät aineistossa hahmottuvat: perinteitä vaaliva – uutta luova, välineellinen – itseisarvoinen, neutraali – arvopohjainen, vapaaehtoinen – hakeva sekä valtion ohjaama – luovuuden ohjelma.

Vapaan sivistystyön kohderyhmät tiivistää Turunen vastausten perusteella neljään vastakohtapariin. Nämä ovat: kaikille avoin - tietyille kohderyhmille, etäisyys ympäristöön - dialogissa ympäristön kanssa, organisaatio – kansalaiset sekä yksilö – yhteisö.

Turunen tulkitsi haastatteluaineistosta diskurssit vapaan sivistystyön sisällöstä ja kohteesta. Ne ilmentävät hänen mukaansa erilaisia käsityksiä sivistystyön roolista ja tehtävämäärittelyn lähtökohdista. Hän käyttää seuraavassa yhteenvedossa Mannisen (2010) käsitteitä sopeuttava ja voimaannutta kuvaillessaan sivistystyön kahta osittain vastakkaista tehtävämäärittelyn lähtökohtaa. Jännite sopeuttavan ja voimaannuttavan sivistystyön välillä on nähtävissä myös Salon (2004) kuvailemassa kolmessa mahdollisessa ”tulevaisuusportissa”.  

Vapaan sivistystyön sopeuttava tehtäväkuva ilmenee haastatteluaineistossa erinäisten kehitystä tukevien toimintamuotojen kuvailuissa. Kukakuinkin kaikki haastateltavat pitävät tärkeänä, että vapaa sivistystyön seuraa yleistä kehitystä ja pyrkii edistämään osaamisen kehittämistä. Kommenteissa nousee silti esille tietty epävarmuus ja ulkopuolisuus.

Vapaan sivistystyön voimaannuttavaa tehtävää ja asemaa ilmentäviä puhetapoja on aineistossa rajatusti. Jotkut haastateltavien lausunnoista ilmentävät epäsuorasti voimaannuttavaa mahdollisuutta, jos tilanne vain olisi suotuisampi.
Vaikka voimaannuttavan roolin potentiaali olisikin olemassa, sitä on nykytilanteessa haasteellista toteuttaa. Ylipäätään haastateltavat vaikuttavat kuitenkin suhtautuvan luottavaisesti tulevaisuuteen. Vapaan sivistystyön sopeutumiskyvyn, kurssitoiveisiin ja omaan vaistoon luotetaan.

Loppuyhteenvetona Turunen toteaa, että suomalaisella vapaalla sivistystyöllä ei näyttäisi enää olevan yhtä selkeää ja itsenäistä tehtävää, josko sitä on koskaan ollutkaan muuna kuin ulkoa ja ylhäältä annettuna ja määriteltynä valtiollis-hallinnollisena konstruktiona (Castren 1929; Laki vapaasta sivistystyöstä 1765/2009). Sivistystyön tehtävä on pitkälti jokaisen toimijan määriteltävissä. Se on edelleen monessa mielessä vapaata, mutta tätä vapautta on lähinnä käytetty muun koulutusverkoston paikkaamiseen (Niemelä 1998). Nykytilanne eroaa sivistystyön alkuajoista siten, että nykyisin sivistystyöllä on vakiintuneet toimintamuodot, joiden olemassaoloa kentän toimijat pyrkivät perustelemaan ja puolustamaan. Organisaatiot edustavat tietyssä mielessä saavutettuja etuja, joista ei haluta luopua. Tämänkaltainen asema on omiaan ylläpitämään sopeuttavaa lähtökohtaa.

Turunen kysyy, mitä yllä kuvatut diskurssit ja jännitteet kertovat nykyisestä suomalaisesta vapaasta sivistystyöstä.? Ehkä ne ilmentävät sivistystyön joustavuutta ja monimuotoisuutta, tarvetta ja halua joustaa ja sopeutua, tarjota jokaiselle jotakin, matalin kynnyksin. Jossain joustavuuden rajat tulevat kuitenkin vastaan, hän aprikoi. Nämä rajat kohdatessaan vapaa sivistystyö joutuu määrittelemään identiteettinsä. Silloin kentän toimijoiden on valittava, haluavatko he määritellä tehtävänsä aktiivisesti itse vai ulkoistavatko vastuun muille ja valitsevat itselleen passiivisen toteuttajan roolin.

Sivistystyön tehtäväkuva on muuttunut sen yli satavuotisen historian aikana. Alkuaikoina se oli enemmän tai vähemmän kriittistä, toimijat pyrkivät ainakin jossain määrin muuttamaan yhteiskuntaa. Nykypäivänä sivistystyötä voidaan lähinnä kuvailla yhteiskuntajärjestystä tukevaksi.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje