Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen

Puolueet ja aikuiskasvatus

Seppo Niemelä, 2.1.2008

*Artikkeli

Puolueiden toimintaan osallistuu vuosittain vain parisen prosenttia ihmisistä. Ja hekin ovat aika vanhoja. Sellaisia suomalaisia on vain nelisen prosenttia, jotka katsovat mahdolliseksi joissakin oloissa osallistua poliittiseen ryhmätoimintaan.

Kannattaako näin pienelle joukolle järjestää opintoja? Varmasti moni kansansivistäjä pitää puolueissa tapahtuvaa opintotoimintaa jotenkin muutenkin perusteiltaankin epäilyttävänä.

Asiaa voi kuitenkin lähestyä myös toisin. Puolueet ovat demokratiassa välttämättömiä toimijoita ja samalla vallankäyttäjiä. Niiden keskeinen tehtävä on muokata ajassa olevat uudistusehdotukset vaaliohjelmiksi ja esittää ohjelmat kansalaisten punnittaviksi vaaleissa.

Vaaliohjelmista uudistusajatukset siirtyvät hallitusohjelmiin. Ne määräävät, mitkä asiat otetaan hallinnossa agendalle eli tarkemmin valmisteltavaksi. Sitä kautta ajatukset päätyvät kaikkien kansalaisten elämään vaikuttaviksi laeiksi ja muiksi päätöksiksi.

Aikuiskasvatuksen menetelmillä ja erityisesti kansansivistyksen pedagogiikalla on paljon annettavaa tapaan, jolla ohjelmia kehitetään. Tässäkin dialogi on avainasemassa. Tätä voidaan vielä vahvistaa ajatuspajoista saaduilla vaikutteilla.

Puolueiden kannatus riippuu siitä, miten monipuolisen joukon päteviä ehdokkaita ne asettavat ehdolle vaaleissa. Ehdokkaiden asiantuntemus on kilpailukeinoista tervein. Tässäkin tarvitaan pätevää aikuiskoulutusta, joka tukee puolueen jäsenten ja ehdokkaiksi asettuvien asiaosaamista.

Kansansivistys voi tuoda prosessiin myös raikkaita tuulia. Meillä on vahva odotus siitä, että kaikki puolueen jäsenet ajattelevat samalla puoluejohdon määräämällä tavalla. Lisäpaineen asiaan tuovat viestimet. Ne nostavat tikun nokkaan asian heti, kun ne havaitsevat, että puolueissa on mielipide-eroja ja keskustelua.

Tällainen yksimielisyyden taakka voi olla raskas painolasti ja estää ajattelun uudistumisen. Hyvin tehty poliittinen sivistystyö on tärkeää siksi, että se voi suuremmin vapausastein nostaa keskusteluun uudistusvaatimuksia ja hankaliakin kysymyksiä.

Muitakin tehtäviä puolueiden opintotoiminnalla on. Jo järjestödemokratian kannalta on tärkeää, että puolueen jäsenet tekevät puolueen päätökset. Silti puolueet voivat ja niiden kannattaa kuulla kansalaisia laajasti ennen päätöksentekoa. Tähänkin opintotoiminta voi tuoda välineitä.

Kurssit mahdollistavat osallistumisen ja keskustelun tärkeiksi koetuista aloitteista myös niille ihmisille, jotka eivät jostakin perustellusta syystä halua olla puolueen jäseniä. Näin jäsenkuntaa laajempi joukko voi tuoda esiin näkemyksiä siitä, miten jonkun puolueen pitäisi yhteiskuntaa parantaa.

Yksi kehittämiskohde voisi olla kansalaisjärjestöjen ja puolueiden yhteisten keskustelujen organisoiminen. Nekin voisivat tuoreuttaa demokratiaa uusilla ajatuksilla ja samalla antaa vaikuttamisen kanavia siihen halukkaille.