Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Paluu sivistykseen

Seppo Niemelä, 23.11.2007


*Artikkeli


Vapaan sivistystyön rahoitus muutettiin 1990-luvulla kustannusperusteisesta suoriteperusteiseksi. Vapaus säilyi ja laajenikin. Silti tämä hengeltään uusliberaalinen muutos on tänä aikana vaikuttanut syvällisesti toiminnan sisältöön.


Sivistystavoitteisista opinnoista on liu'uttu kohti vapaatavoitteisia opintoja. Yritän tiivistää uuden rahoitustavan kielteiset vaikutukset:

  • Mikä tahansa oppiminen on samanarvoista. Valtionosuuden määräytyminen ei tunnista eikä palkitse sisällöllisesti tai kohderyhmiltään sivistyksellisesti perusteltuja opintoja.
  • Oppilaitoksilla on yleensä korkea moraali; silti ensimmäiset lieveilmiöt on jo nähty, kun oppilaitokset sisällyttävät suoritteisiin opintoja, joita ei mitenkään voi pitää perusteltuina.
  • Järjestelmä panee oppilaitokset kilpailemaan keskenään suoritteilla, mikä merkitsee pakottavaa insentiiviä tuottaa pienin yksikköpanoksin paljon suoritteita.
  • Helpoimmin suoritteita saa hyvin koulutetuista. Heillä on valmius tulla opintoihin ja yleensä myös varaa maksaa niistä; sivistystyö lisää tosiasiassa eriarvoisuutta.
  • Opintoja eniten tarvitsevat kykenevät niitä vähiten hankkimaan; järjestelmä ei salli vaativiin sivistystarkoituksiin tarvittavien lisäpanostuksen hankkimista muista julkisista varoista.
  • Jos oppilaitos suuntaa toimintansa vaativiin sisältöihin tai kohderyhmiin, se heikentää kykyään määrällisiin suoritteisiin ja toimii oman tulevaisuutensa kustannuksella.
  • Suoritteilla käytävä kilpailu laskee yksikköhintoja tavalla, joka heikentää oppilaitosten asemaa ja taloutta vaativan sivistystyön oppilaitoksina.

Pää alkaa tulla vetävän käteen. Näin myös kansanopistoissa, jotka ovat kuristumassa hengiltä. Sivistysliikkeen pitäisi ottaa tavoitteeksi rahoitusperusteiden nopea muuttaminen niin, että määrää voitaisiin muuttaa takaisin laaduksi.


Mallia voitaisiin hakea Ruotsista. Naapuri teki saman uudistuksen kuin Suomikin, mutta muutti yllä kuvattujen ongelmien vuoksi järjestelmää jo kolmen vuoden kuluttua. Uusliberaali malli rukattiin sosiaaliliberaaliksi.


Suoriteperusteisuus säilyi, mutta tavalla, joka mahdollistaa sivistyspäämäärät. Suoritekilpaa hillittiin, vaativille kohderyhmille hoidettiin lisäpanostus ja toiminnan kehittäminen tehtiin mahdolliseksi.


Vastaava uudistus tarvittaisiin Suomessakin. Tässä se enempää kenttä kuin hallintokaan ei voi välttää sivistyskeskustelua. On saatava uudestaan ote siihen, mitä sivistys on. Muuten paluuta sivistystavoitteisuuteen ei voi ajatella.


Vapaan sivistystyön lain tarkoituspykälä antaa keskustelulle ihan hyvät pohjat. Vaikka Suomessa sana kansa on hylätty kansansivistyksen nimestä, tarkoituspykälä onneksi säilyttää kansan käsitteen oleelliset yhteisölliset, sosiaaliset (vähempiosaiset) ja poliittiset (kansanvalta) dimensiot.


Vain kansan kulttuurinen ulottuvuus on muuttunut kansankulttuurista monikulttuurisuudeksi, mutta sekin on mittava sivistystyön nykyhaaste. Suomen kansa on nykyään entistä monikulttuurisempi.


Sivistyskeskustelussa ei voi välttää pedagogista keskusteluakaan. Tulee saada uudestaan ote kansansivistyksen perinteiseen yhteisölliseen pedagogiikkaan ja terästää sitä dialogisesta oppimisesta käydyllä keskustelulla.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje