Järjestötoiminnan tietopalvelu - Kasvatus ja kasvaminen


Sivistys ja hyvinvointi

Seppo Niemelä

*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 22.4.2010

Sivistysväki joutuu lähivuosina uudella tavalla miettimään aiemmin sosiaalipolitiikan alaan kuulunen hyvinvoinnin kysymyksiä. Uudessa vapaan sivistystyön laissa hyvinvointi on mainittu yhtenä tehtävänä.

Hyvinvointia painottaa myös laissa eduskunnalta määrätty toiminnan tarkoitus, yhteiskunnan eheys, tasa-arvo ja aktiivinen kansalaisuus. Suomessa hyvinvointiyhteiskunnalla ja -valtiollakin on vakaa kansalaisten kannatus.

Hyvinvoinnin kysymykset lähentävät vapaata sivistystyötä sosiaalipedagogiikkaan, joka yhteiskuntatieteiden oppiaineena on pitkään työskennellyt kasvatuksen ja hyvinvoinnin suhteen selvittämiseksi. Etenkin Suomen sosiaalipedagogiikka on saanut vaikutteita myös sivistystä painottavalta Oulun kasvatustieteeltä, mikä sekin luo yhdistävän lenkin.

Sosiaalipedagogiikan ainoa professori Suomessa on Kuopion yliopiston Juha Hämäläinen. Äskettäin hän kirjoitti, että hyvinvoinnilla on kaksi erillistä, vaikkakin toisiinsa kietoutuvaa edellytysten ryhmää: lainsäädännöllis-institutionaaliset ja kasvatuksellis-sivistykselliset. 

Hyvinvointi on yhtäältä sosiaalipoliittisen järjestelmän kehittyneisyyttä: sosiaalista turvaa, tulonsiirtoja ja palveluja. Toisaalta se on inhimillisten kasvuprosessien kautta syntynyttä yhteiskunnallista toimintakykyä, osallisuutta, osallistumista ja sisäistä elämänhallintaa. 

Näin hyvinvoinnin toteuttamisen on käytössä kaksi toisiinsa kietoutuvaa strategiaa: poliittinen ja pedagoginen. Edellinen vaikuttaa lainsäädäntöön, talouteen ja instituutioihin. Jälkimmäisen kohteena on ihminen, ennen muuta ihmisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja yhteisöt, joista ainakin perhe ja kansalaisyhteiskunta korostuvat.

Hyvinvointiin kasvetaan ja hyvinvointi saavutetaan suurelta osin kasvatuksen kautta, mikä tekee Hämäläisen mielestä hyvinvoinnista keskeisen jäsentäjän kasvatuksen yhteiskunnallista merkitystä koskevissa analyyseissä ja pohdinnoissa.

Yhden määritelmän mukaan hyvinvointi tarkoittaa sellaisia ”yhteiskunnallisia oloja, jotka tarjoavat hyvät edellytykset aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydytykseen”. Myös tätä kuvataan tavalla, jolla on läheinen yhtymäkohta kansansivistyksen perinteeseen.

Esimerkiksi professori Pauli Niemelän mukaan henkisen alueen keskeinen tarve on tulla sellaiseksi, joksi ihmisellä on mahdollisuus tulla eli ”kasvaa mittoihinsa”;  itsensä todellistaminen  on ihmisyyden huipentuma. Sen piirteitä kuvataan kansansivistäjälle tutuilla sanoilla itsetietoisuus ja autonomisuus, henkinen vapaus, luovuus, ymmärtäminen ja tiedostaminen.

Sosiaalinen tarveulottuvuus avaa koheesion, demokratian, ihmisoikeuksien, poliittisen toiminnan ja tasa-arvon sekä toisaalta sosiaaliseen pääomaan kuuluvan luottamuksen, vastavuoroisuuden ja yhteistoiminnan merkitykset. Hyvinvoinnin tasot ja ulottuvuudet ovat oman laatuisiansa eikä niitä voi summeerata yhteen. 

Sosiaalipoliittisen ja -pedagogiikan ajattelun mukaan henkiset ja sosiaaliset tarpeet ovat yksilön hyvinvointiin liittyviä tarpeita, jotka ”ihmisellä on ihmisenä”, mutta joita voidaan tarkastella myös yhteiskunnallisen tai taloudellisen hyvinvoinnin tuottamisen välineenä. Tämä sopii uuden lain tarkoituksen ja tavoitteiden mukaan toimivalle kansansivistäjälle.

Seppo Niemelä

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje