Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Sivistys ja elinikäinen oppiminen

Seppo Niemelä

*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 24.5.2010

Uusin vapaan sivistystyön laki lähestyy sivistystä sen väliarvon näkökulmasta. Eurooppalaisessa elinikäisen oppimisen ajattelussa sivistys itseisarvona selvisi toiminnan tavoitteisiin. Tosin selviäminen on jännityskertomus.

Elinikäisen oppimisen ajatus kehittyi 1990-luvulla monin aloittein. Taustalla olivat työelämän tarpeet, mutta myös laajempaan käsitykseen viitattiin. Saatettiin viitata, miten työelämän ohella ihminen voi toteuttaa inhimillistä potentiaaliaan ”sen laajemman yhteisön kansalaisena, johon organisaatio kuuluu” ja ”inhimillisenä olentona, jolla on tarve toteuttaa omia kapasiteettejaan”.

Laaja määrittely tuli suomalaisen elinikäisen oppimisen strategiaan, jonka opetusministeri Olli-Pekka Heinonen käynnisti vuonna 1996 nimittämällä tarkoitusta varten komitean. Sen mietinnön mukaan elinikäisen oppimisen ajattelu on virinnyt ensisijaisesti taloudellisen kehityksen tarpeista, mutta taloudenkaan näkökulmasta se ei voi olla yksinomainen tavoite.

Humanistinen kasvatusajattelu ja vapaan sivistystyö ovat komitean mukaan korostaneet oppimisen itseisarvoa, persoonallisuuden kehittymistä ja yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääntymistä. Niinpä komitea otti huomioon kaikki esitetyt näkökannat. Tällöin ”tavoitteena on persoonallisuuden kehityksen tukeminen, demokraattisten arvojen vahvistaminen, toimivien yhteisöjen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen ja innovaatioiden, tuottavuuden ja kansallisen kilpailukyvyn edistäminen.”

Keskeinen asiakirja on Euroopan komission päätös Euroopasta elinikäisen oppimisen alueena vuonna 2001. Valmistavissa asiakirjoissa keskustelu elinikäisen oppimisen tavoitteista kiteytyi Suomessa ennakoituun tapaan neljään pääkohtaan. Tulkitsen käsitteet niin, että itsensä toteuttaminen (personal fulfilment) sisältää ajatuksen, jonka mukaan jokaisessa ihmisessä on potentiaaleja, jotka voivat sopivissa oloissa ja sopivan kasvatuksen tukemana toteutua. Aktiivinen kansalaisuus viittaa yhteisöjen ja yhteiskunnan jäsenyyteen ja yhdessä elämisen vaatimiin  tietoihin, taitoihin ja valmiuksiin. Sosiaalinen koheesio edellyttää sellaista inklusiivista kasvatusta, jotka tukee yhteisöjen eheyttä ja toimintakykyä ja joka pyrkii estämään syrjäytymistä. Käytännössä keskeinen on työllistettävyys ja muutoksiin sopeutuminen sekä tarvittava  uusiutuva ammattitaito.

Valmisteluprosessi kuvaa aiheeseen liittyviä jännitteitä. Komissio tuotti keskustelun jälkeen vuoden 2000 valmisteluasiakirjan. Jäljelle jäi ”kaksi yhtä tärkeää elinikäisen oppimisen tavoitetta: aktiivisen kansalaisuuden ja työllistettävyyden edistäminen”. Määritelmästä putosivat tarpeet, joita ”ihmisellä on ihmisenä” eli persoonallisuuden kehitystä sekä ihmisarvoa koskevat tarpeet. Jäljelle jäi käsitys oppimisesta demokratian ja elinkeinojen edistämisen välineenä. Myöhemmin tosin sanotaan,  että tavoitteena on Eurooppa, jossa  ”jokainen voi kehittää mahdollisuuksiaan täysimääräisesti, tuntea pystyvänsä osallistumaan ja tuntea kuuluvansa joukkoon”.

Komission lopullinen päätös vuonna 2001 palaa nelijakoon. Se toteaa kritiikin, jonka mukaan työmarkkinaulottuvuus on saanut liian painotetun aseman elinikäisen oppimisen määrittelyssä. Kritiikissä oli viitattu mm. kulttuurin ja uskonnon poissaoloon. Komission mukaan konsensus saadaan aikaan seuraamalla neljää laajaa ja toisiaan tukevaa tavoitetta: itsen toteuttaminen, aktiivinen kansalaisuus, sosiaalinen inkluusio ja työllistettävyys/ sopeutuvuus. Koko dokumentti tulee komission mukaan lukea näiden valossa.

Keskustelun tuloksena laaja sivistyskäsitys palasi EU:n koulutuspolitiikan asialistalle. Elinikäisen oppimisen ajatus jättää kasvatuksen maailman ja sivistyspedagogiikan vastattavaksi kolme tärkeää kysymystä. Millainen on Eurooppa, jossa jokainen voi toteuttaa itseään ja omat potentiaalinsa täysimääräisesti? Millainen on Eurooppa, jossa jokainen voi aktiivisena kansalaisena tuoda oman kontribuutionsa yhteisiin asioihin? Ja viimein millaisessa Euroopassa jokainen voi tuntea kuuluvansa yhteisöihin? Kysymykset eivät vähennä sen painoa, että työllistyvyys ja kyky selviytyä yhä nopeammassa muutoksessa on yhä tärkeämpi tavoite.

Seppo Niemelä

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje