Järjestötoiminnan tietopalvelu - kasvatus ja kasvaminen

Keskustelu vapaan sivistystyön know why’sta käynnissä


Jaakko Rantala

*kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 02.06.2008

Vapaa sivistystyö on jälleen kerran saamassa uuden lainsäädännön. Nyt on hyvä aika miettiä vapaan sivistystyön perimmäisiä kysymyksiä. Toimintaa tukevalle opetushallinnolle on pystyttävä kuvaamaan selkeästi mitä ollaan tekemässä ja miksi sijoittaminen vapaaseen sivistystyöhön kannattaa.

Yhtä tärkeää on, että vapaa sivistystyö saadaan jälleen sisällytettyä suuren yleisön sanavarastoon joko alkuperäisessä kansansivistys-muodossa tai jonain sen johdannaisena.

Know how’n suhteen en usko vapaalla sivistystyöllä olevan ongelmia. Useimmat toimijat ovat olleet alalla pitkään, joten vapaan sivistystyön pedagogiikka osataan ulkoa ja hiljaista tietoa on kertynyt vaikka muille jaettavaksi. Mielekkäässä työssä omaa ammattitaitoa on myös mukava kehittää vaikkapa VSOP-kokonaisuuteen kuuluvan Vapaan sivistystyön PD-ohjelman puitteissa.

Vapaan sivistystyön know why’n suhteen tilanne on ongelmallinen. Toiminnan tarkoitus on useimmille toimijoille niin itsestään selvää, ettei syvällisempi pohdiskelu asian tiimoilta tunnu tarpeelliselta. Oman taustayhteisön arvopohja näyttää antavan työn merkityksiä koskeviin kysymyksiin kestovastauksen. Tämä on vaarallista aikana, jona monille näyttää olevan yhä vaikeampi saada otetta siitä punaisesta langasta, joka saa alalle vihkiytyneiden posket uudestaan ja uudestaan hehkumaan. Keskustelu näyttäisi kuitenkin olevan viriämään päin – tosin pienin varauksin, sillä hyviin keskustelunavauksiin on helppo todeta, että tuossahan se tuli jälleen kerran niin hyvin sanottua.

Keskustelunavauksia

Kiinnostavista keskustelunavauksista ovat monet Seppo Niemelän käsialalla kirjoitettu. Vuoden vaihteessa ilmestyneessä Sivistystyö-kirjassa Niemelä tarkastelee vapaan sivistystyön haasteita järjestöllisen sivistystyön ja erityisesti ns. yhteiskunnallisten sivistysliittojen näkökulmasta (Artprint Oy 2008). Kirjassa haetaan merkityksiä tämän päivän sivistystyölle valistuksen ajan filosofioista, mutta siinä ehdotetaan myös monia konkreettisia tehtäviä, joissa vapaa sivistystyö voi hyödyntää know how ’taan tänä päivänä.

Vuoropuhelun jatkamiseksi Kansalaisfoorumi on laatinut Opintotoiminnan Keskusliiton kanssa artikkelikokoelman Järjestöllinen sivistystyö (Opintotoiminnan Keskusliitto 2008). Siinä järjestöllistä sivistystyötä tarkastellaan erityisesti puoluepoliittisesti sitoutumattomien sivistysjärjestöjen näkökulmasta.

Myös Petri Salo ja Juha Suoranta ovat monissa kirjoituksissaan pyrkineet valottamaan vapaan sivistystyön syvintä olemusta ja etsineet keinoja siinä piilevän potentiaalin valjastamiseksi tämän päivän kuumimpia haasteita palvelemaan.

Vapaan sivistystyön itseymmärryksestä yhteiskunnan itseymmärrykseen

"Googlatessani" sanayhdistelmää ”vapaan sivistystyön itseymmärrys”, osui eteeni Petri Salon Pohjois-Savon opistossa 2002 pidettyyn tutkijatapaamiseen valmistama artikkeli Kansansivistyksestä ja siihen kohdistuneesta tutkimuksesta Suomessa ja Pohjoismaissa. Siinä Salo hakee perusteluja vapaan sivistystyön uudelleenlegitimoimiselle kolmesta tarkastelukulmasta. Aatteellis-ideologisessa tarkastelussa vapaata sivistystyötä tarkastellaan tietyssä ajassa, tiettyjen ajatusimpulssien pohjalta syntyneenä ilmiönä. Institutionaalis-organisatorisessa tarkastelussa huomio kiinnittyy vapaata sivistystyötä harjoittaviin yhteisöihin ja niiden tavoitteisiin, visioihin ja strategioihin. Metodologisessa näkökulmassa vapaata sivistystyötä pyritään ymmärtämään sen käyttämiä toimintatapoja ja menetelmiä tutkimalla.

Ehdotan neljänneksi näkökulmaksi jonkinlaista yhteiskunnallis-funktionalistista tarkastelua, jossa tutkittaisiin yhteiskunnan itseymmärryksen näkökulmasta niitä toimintoja, joita vapaa sivistystyö perinteisesti väittää suorittavansa. Tämän jälkeen kysyttäisiin ovatko nämä toiminnot edelleen relevantteja. Jos toiminnot todetaan edelleen relevanteiksi, voidaan kysyä onko vapaa sivistystyö edelleen varteenotettava toimija tehtävän suorittajana.

Olen sitä mieltä, että mikä tahansa yhteiskunta tarvitsee historiallisesta ajanjaksosta riippumatta niitä toimintoja, joita vapaan sivistystyön odotetaan sitä koskevan lainsäädännönkin valossa suorittavan. Näitä toimintoja ovat a) yhteisökasvatus b) ihmisen persoonallisen kasvun tukeminen (ei vain talouselämän toimijaksi kouluttaminen) sekä c) laajempi yhteiskunnallinen arvokeskustelu muidenkin kuin siihen erikoistuneiden politiikan ammattilaisten toimesta.

Uskon, että nämä tehtävät ovat edelleen relevantteja ja että vapaalla sivistystyöllä on näissä asioissa vielä sanottavaa.

Jaakko Rantala
opintojohtaja
Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje