Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Ajatuksia itsekasvatuksesta, sivistymisestä ja ihmisyydestä

Jaakko Rantala

*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 24.5.2010

Tämän vuoden alussa voimaan tullut vapaan sivistystyön uusi laki antaa hyvän syyn pysähtyä hetkeksi sivistymisen ja sitä lähellä olevien käsitteiden äärelle. Sivistys ja sivistyminen sanoina pohjautuvat saksankielen sanaan Bildung, joka puolestaan juontaa juurensa valistusajan tavoista ajatella ja puhua.

Nykyään puhumme sivistyksestä ja sivistymisestä hyvin monissa eri merkityksissä ja melko usein – näin väittäisin – ilman todellisia merkityksiä. Itse kytkisin sivistyksen ja sivistymisen käsitteet vahvasti yhteen ihmisenä kasvamisen prosessien kanssa. En niinkään siksi, että haluaisin löytää sanoille ainoan ja oikean määritelmän vaan siksi, että mielestäni tänä päivänä tarvitaan hyvä sana kuvaamaan ihmisenä ja ihmiseksi kasvamista. Näin ymmärretty sivistymisen käsite ottaisi ”pesäeroa” yleisestä (elinikäisen) oppimisen käsitteestä ja korostaisi sanan alkuperäisiä kasvatuksellisia ja itsekasvatuksellisia painotuksia. Erityisesti itsekasvatus tulisi palauttaa sivistystyön keskeiseksi kategoriaksi.

Kirsti Sivosen väitöskirja Itsekasvatus suomalaisena käsitteenä ja käytäntönä (Joensuun yliopisto 2006) tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen suomalaisten sivistys- ja itsekasvatusajattelijoiden sielunmaisemiin. Eri ajattelijoiden kirjoituksista muodostuu kuva itsekasvatuksesta toimintana, joka koostuu toisaalta valistusajan ylevistä ihanteista, päämäärätietoisesta kansallisajattelusta ja toisaalta pragmaattisista elämänohjeista, joiden avulla tulla toimeen niin itsen kuin muidenkin kanssa.

Useimmille itsekasvatusta pohtineille suomalaisen sivistystyön veteraaneille – kuten J.V. Snellman, Santeri Alkio, Zahris Castrén, J.A. Hollo, Erik Ahlman, Jalmari Salomaa ja Urpo Harva – itsekasvatuksen selkeänä johtotähtenä näytti olevan ihmisyyden edistäminen muodossa tai toisessa. Joillekin tämä tarkoitti Jumalan luomistyön loppuun saattamista, toisille maanläheisempää ihmisen parhaiden puolien esiin houkuttelemista.

Yksilöllisestä näkökulmasta itsensä kasvattaminen saattoi sivistystyön tuolloisessa merkitysmaailmassa tarkoittaa herruutta yli villien intohimojen tai pyrkimystä pois joutilaisuudesta. Toinen yksilöllinen juonne itsekasvatusajattelussa oli oman kutsumuksen, oman syvimmän olemuksen löytäminen tai oman kohtalon toisin ajatteleminen.

Itsekasvatus ei ollut pelkkien ylevien ihanteiden pohdiskelua tai omaan napaan tuijottamista. Todellisen itsekasvatuksen ja itsensä sivistämisen piti näkyä konkreettisina tekoina esimerkiksi perheen, erilaisten yhteisöjen tai koko yhteiskunnan piirissä. Näin itsekasvatuksella ajateltiin aina olevan sekä yksilöllinen että yhteisöllinen ulottuvuutensa. Itseään kasvattava ihminen oli toisaalta oman kasvuprosessinsa ohjaaja, mutta toimi samalla subjektina yhteisön kehittämiselle.

Itsekasvatuksen häviäminen sivistystyöntekijöiden sanavarastosta ja ehkä metodivalikoimistakin on harmillista. Syitä itsekasvatuspuheen hiljenemiselle ja sivistystyön merkityssisältöjen muutoksille yleensäkin, voidaan etsiä yhteiskunta- ja elinkeinorakenteiden muutoksista. Mm. suuren maaltamuuttoaallon vuoksi alkoivat aikuiskasvatuksessa ammatilliset painotukset korostua suhteessa sivistyksellisiin sisältöihin. Vähintään yhtä merkittävä syy jonkinlaiseen sivistystyön paradigman muutokseen oli ihmisten ajattelutavoissa tapahtuneet muutokset. Sivistysliike oli alun perin saanut innoituksensa ihmiskunnan suurista uskonnollisista ja humaaneista kertomuksista, mutta tänä päivänä puhe ihmisyyden tai muiden ylevien hyveiden edistämisestä tuntuu jollain tavoin naiivilta.

Alkuaikojen kansansivistystyölle saattoi olla ominaista tietynlainen harha siitä, että ihminen voisi kovasti itseään (ja toisia ihmisiä) kasvattamalla tulla ”valmiiksi”. Nykypäivän harha sen sijaan on se, että ihmisen ajatellaan jo olevan valmis. Näiden kahden harhan välimaastosta voisi hyvin löytyä sivistystyön päivitetty missio. Kysymys ihmisen kasvuprosessista niin yksilöllisellä kuin yhteisöllisellä tasolla on yhtä ajankohtainen kuin aina ennenkin.

Jaakko Rantala
opintojohtaja
Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje