Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Järjestöt koulutusyhteiskunnassa

Seppo Niemelä, 23.11.2007


*Artikkeli


Useimmat järjestöt on perustettu toimintaan osallistuvien oppimista varten tai ainakin oppimisella on järjestöjen toiminnassa keskeinen osuus. Ensikuulemalta väite hätkähdyttää, mutta vaikea sitä vastaan on väittää?


Luennot ja kokoukset keskusteluineen, opintopiirit ja -kerhot, lyhytkurssit, seminaarit ja symposiumit, opintomatkat, kampanjat, toimintaryhmät, kurssikokonaisuudet ja nyttemmin myös näitä kaikkia sisältävät ja usein tietoverkkojen avulla toimivat mittavatkin opintokokonaisuudet ovat keskeinen osa kaikkien järjestöjen toimintaa.


Järjestö on oppimisen tyyssija ja sananmukaisesti oppiva organisaatio. Onko järjestökoulutus tai ehkä oikeammin järjestöissä oppiminen siirtynyt muun yhteiskunnan mukana koulutus- ja tietoyhteiskuntaan?


Vertailu Ruotsiin havainnollistaa. Ruotsin valtio käyttää järjestöjen organisoiman oppimisen vuonna 2007 tukemiseen 15.5 miljardia kruunua, mikä on osapuilleen 150 miljoonaa euroa.


Summa on kymmenen kertaa suurempi kuin Suomen vastaava 15 miljoonaa euroa opintokeskusten tukeen. No, Ruotsi on lähes puolta suurempi maakin, mutta jos tämän ottaa huomioon, naapuri tukee järjestöjen organisoimaa oppimista ainakin kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna.


Köyhä Suomi on monessa asiassa rikasta Ruotsia jäljessä, mutta tässä epäsuhta on niin huutava, ettei sitä mikään varallisuusero selitä. Taustana ovat dramaattisesti poikkeavat kansalaisyhteiskunnan arvostukset.


Suomessa on asiassa paljon huonoa karmaa. Snellman toi kansalaisyhteiskuntaan kohdistuva hegeliläisen epäluulon Suomeen. Traumaattinen itsenäistyminen syvensi kansanliikkeisin kohdistuvaa epäluuloa. Myöhemmin järjestöoppiminen on ollut näkyvintä liikkeissä, jotka pyrkivät kaatamaan demokratian.


Jyväskylän yliopisto aloitti äsken kiitettävästi kansalaistoiminnan asiantuntijuuden maisteriohjelman. Mutta niin vain käy, etteivät sieltäkään tulevat asiantuntijat tiedä kansalais- ja demokratiakasvatuksesta tai muustakaan järjestökoulutuksesta yhtään mitään.


Asenteellisesti elämme edelleen aikaa, jonka kansansivistystyön viimeinen professori Aulis Alanen tiivisti takavuosina seuraavasti: ”Opintotoiminnan järjestökeskeisyys on vapaan sivistystyön arvojen kannalta puhtaasti negatiivinen ilmiö”.


Viime vuosien kansalaisyhteiskuntakeskustelun jälkeen Alasen kannanotto on mahdoton ymmärtää. Niin muuttuvat ajat. Mutta muuttuuko kansalaisyhteiskunnan opintopalveluiden rahoitus kansalaisyhteiskunnan uuden arvostuksen mukana?Merkit eivät ole suotuisat, päin vastoin. En silti luopuisi toivosta. Jos meillä on varaa tukea vaikkapa sosiaali- ja terveysjärjestöjä 300 miljoonalla eurolla, meillä täytyy olla varaa käyttää kaikkien järjestöjen koulutukseen ensi vaiheessa sanokaamme 30 miljoonaa euroa.


Sillä saisi järjestöistä jo oppivan organisaation makuisia ja jonkin vauhdin kansalais- ja demokratiakasvatukseen. Mutta sekin olisi vasta alku.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje