Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen

Developing the Adult Learning Sector

Lot 2: Financing the Adult Learning Sector


Tiivistys Euroopan komission koulutus- ja kulttuuriosaston tilaamasta tutkimuksesta, joka käsitteli aikuiskoulutuksen merkitystä ja rahoitusta Euroopassa. 27.8.2013. Kahden saksalaisen koulutusinstituution laatima.

*Seuraavassa tiivistelmä, kirjoittanut Aaro Harju

Aikuiskoulutukseen osallistuminen

Uusin tieto aikuiskoulutukseen osallistumisesta osoittaa, että keskimääräinen osallistumisaste 27 EU-maassa on noussut 35 prosentista 41 prosenttiin vuodesta 2007 vuoteen 2011 (Adult Education Survey AES). Pohjoismaissa sekä Länsi- ja Etelä-Euroopassa osallistumisaste on noussut, kun taas eräissä uusimmissa jäsenvaltioissa osallistuminen on lisääntynyt mutta toisissa puolestaan laskenut. Osallistumisaste formaaliin aikuiskoulutukseen on vähentynyt monissa maissa, kun taas osallistuminen non-formaaliin koulutukseen on lisääntynyt. Jos molemmat ovat lisääntyneet, kasvu on ollut suurempaa non-formaalissa koulutuksessa. Raportin laatijat pitävät tätä merkkinä siirtymästä non-formaalin koulutuksen suuntaan.

Nuoremmat ikäryhmät (25–34-vuotiaat) osallistuvat aikuiskoulutukseen enemmän kuin vanhemmat ikäryhmät, erityisesti 55–64-vuotiaat.

Aikuiskoulutuksen hyödyt

Raportti toteaa yksiselitteisesti, että aikuiskoulutus on hyödyllinen yhteiskunnalle, yksilöille ja taloudelle. Raportin laatijat viittaavat tutkimuksiin, joiden mukaan inhimillinen pääoma on ratkaiseva tekijä selitettäessä maan taloudellista menestystä. Tutkijoiden mukaan kaikkien yhteiskunnan jäsenten parantuneet taidot edistävät taloudellista kasvua enemmän kuin vain lahjakkaimpien yksilöiden taitotason parantuminen. Tutkimuslöydökset osoittavat vahvan korrelaation aikuiskoulutuksen ja maan innovatiivisuuden välillä ja myös sen, että inhimillisen pääoman laaja muodostuminen edistää innovatiivisuutta paremmin kuin korkeakoulutus. Mielenkiintoinen tutkimushavainto.

Yksilötasolla tutkimukset osoittavat, että ihmiset hyötyvät taloudellisesti aikuisopiskelusta ja myös työllistyvät ei-oppijoita paremmin. Lisäksi voidaan havaita selviä eroja terveydessä, sosiaalisessa koheesiossa, rikollisuudessa, alkoholin ja huumeiden väärinkäytössä, tupakoinnissa ja mielenterveydessä aikuisoppijoiden ja ei-oppijoiden välillä. Muita tutkijoiden havaintoja ovat mm.: naisten paluu työelämään helpottuu aikuiskoulutuksen ansiosta ja tarve sosiaalietuihin vähenee, köyhyyden aiheuttamat rikollisuuden kulut vähenevät, kun työntekijöiden koulutustaso on noussut edes jonkin verran, sairauden hoitokulut vähenevät koulutuksen paranemisen ansiosta, suvaitsevaisuus, erilaisuuden sietokyky ja poliittinen kiinnostuneisuus lisääntyvät koulutustason nousun myötä ja että negatiivinen asenne kouluttautumista kohtaan huonojen koulukokemusten vuoksi voi muuttua onnistuneiden aikuiskoulutuskokemusten ansiosta. Lapset hyötyvät myös vanhempien oppimisesta. Kaikilla näillä on sekä inhimillisiä että yhteiskuntapoliittisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia.

Raportissa viitataan Jyri Mannisen tutkimuslöydöksiin. Mannisen mukaan 28 prosenttia vastanneista raportoi spontaanisti tutkimuksessa henkisestä hyvinvoinnista ja 13 prosenttia parantuneesta terveydestä vapaan sivistystyön ansiosta (Manninen 2010, 2012, 2013).

Rahoitus

Euroopan maissa panostetaan aikuiskoulutuksen 0,5–1,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Toisessa yhteydessä tosin mainitaan, että Itävalta, Ruotsi ja Tanska käyttävät aikuiskoulutukseen yli 1,2 prosenttia ja Norja lähes 1,2 prosenttia. Tsekin tasavallassa ja Hollannissa käytetään 1,0–1,1 prosentin verran. Ryhmään 0,8–1,0 prosenttia käyttävistä kuuluu tutkimuksen mukaan Suomi yhdessä Unkarin, Sveitsin ja Saksan kanssa. Tutkijoiden johtopäätös on, että 1,0 prosenttia bruttokansantuotteesta tarvitaan, jotta osallistumisaste aikuiskoulutukseen on vähintään 60 prosenttia.

Useimmissa Euroopan maissa työnantajat kustantavat suurimman osan aikuiskoulutuksen menoista. Poikkeuksena ovat Norja, Ruotsi ja Suomi, missä valtion osuus on merkittävin. Suomen osalta on maininta, että tulos pitää Suomen osalta paikkansa vain, jos mukaan lasketaan työllisyysrahoitus.

Norja käyttää eniten rahaa aikuiskoulutukseen, 925 euroa aikuista kohden. Itävallassa, Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Tsekin tasavallassa summa on 650–720 euroa. Suomessa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa panostus on 410–510 euroa aikuista kohden. Virossa, Unkarissa ja Slovakiassa panostus on kaikkein pienintä, noin 100–130 euroa. Raportin mukaan lähes kaikissa maissa aikuiskoulutukseen ohjataan noin 15–20 prosenttia kaikista koulutukseen ohjatuista varoista.

Raportti nostaa esille yhden mielenkiintoisen huomion. ”A core problem of vouchers in that disadvantaged, particularly low-qualified groups have difficulties to make use of them, but even more with taking quality-oriented decicisions based on information.” Tutkijat suosittelevat proaktiivisia metodeja näiden ryhmien tavoittelemisessa, ”instead of waiting that they come”. Meidän kannattanee pitää tämä mielessä, kun koulutustilikeskustelu meillä alkaa.

Rahoitusmallien osalta selvitys jää ohueksi, koska maakohtaiset erot järjestelmällisistä ja historiallisista syistä ovat isot ja tietopohja vajavainen. Siksi rahoitusmallien hyvien ja huonojen puolien vertailtavuus on vaikeaa. Raportin selkeä johtopäätös on kuitenkin, että maissa, joissa panostetaan rahallisesti aikuiskoulutukseen, ihmiset osallistuvat aktiivisesti aikuiskoulutukseen.

Erityisryhmät ja oppimisen tuottajat

Raportti vahvistaa sen, että panostaminen ”toisen mahdollisuuden koulutukseen”/perustaitojen hankkimiseen on kannattavaa, vaikka hyödyt ovat vähäisemmät kuin ensimmäisen vaiheen toisen asteen koulutuksessa. Tällaisella koulutuksella pienennetään alhaisen koulutuksen omaavan väestön osuutta. Sen sijaan myöhemmän iän korkeakoulutus tuottaa jopa paremman vastineen kuin ensimmäisen vaiheen korkeakoulutus.

Yli 30-vuotiaiden osuus korkeakoulutuksessa vaihtelee Kreikan 3 prosentista Ruotsin ja Norjan 33 prosenttiin. Suomessa ja Tanskassa luku on lähes 30 prosenttia, seuraavina tulevat Iso-Britannia ja Australia. Esimerkiksi Saksassa prosenttiluku on noin 15 prosenttia. Ikäryhmässä yli 40-vuotiaat 15 prosentin osuuteen yltävät Ruotsi, Norja ja Iso-Britannia, kun taas Suomen, Australian, Tanskan ja USA:n osuus on vähän yli 10 prosenttia.

Ikääntyneiden ja eläkeläisten koulutus

Raportin mukaan työelämässä vielä olevat ikääntyneet osallistuvat aikuiskoulutukseen, mutta juuri eläköityneet enää alle 10 prosentin osuudella. Raportin johtopäätös on, että eurooppalaisella tasolla työmarkkina-asemalla on enemmän merkitystä aikuiskoulutukseen osallistumiseen kuin iällä.

Aikuiskoulutuksen tuottajat

Koulutuksen tuottajien rakenne on hyvin heterogeeninen Euroopan maissa, vaikka tiettyjä tyyppejä on löydettävissä. Useimmissa maissa työnantajien koulutusinstituutiot ovat suurin ryhmä melkein 40 prosentin keskiarvolla. Toiseksi suurin ryhmä muodostuu maista, joissa non-formaalin koulutuksen instituutiot ovat keskeisimmät (16,5 prosenttia). Seuraavina tulevat formaalin koulutuksen instituutiot (10 prosenttia) ja bisnesinstituutiot (9 prosenttia).


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje