Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Aikuistumisen pullonkaulat

Tapio Kuure (toim.)
Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta, Stakes
Helsinki 2001, ISBN 951-98433-5-3


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on artikkelien kirjoittajien.


Koulutusjärjestelmän yksilöllistyminen ja valinnan vapaus
(Tero Järvinen)

Suomalainen koulutuspolitiikka elää murrosvaihetta. Yhtäältä koulutuksen järjestelyt näyttävät kytkeytyvän yhä tiiviimmin maailmantalouden määrittämään kilpailuajatteluun. Toisaalta suomalaisesta koulutuspolitiikasta löytyy edelleen pohjoismaisen hyvinvointiajattelun piirteitä. Nuorten kannalta koulutuspolitiikan kaksijakoisuus näyttäytyy nuoria erottelevana ”huippujen tuottamisena” ja ”huono-osaisten” tukemisena. Ensimmäistä on pyritty edistämään erityisesti tukemalla erikoislukiojärjestelmän muotoutumista. Jälkimmäistä on harjoitettu nuorten syrjäytymistä ehkäisevien koulutus- ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden avulla.


Harjoitetun poalitiikan seurauksena on luotu eri kohderyhmiin lukeutuville nuorille erilaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia resursseja. ”Huippujen” ja ”riskinuorten” erottelu ja määrittäminen ovat samalla vahvistaneet sitä, että eri kohderyhmiin kuuluvat oppivat erilaisen käsityksen omasta itsestään, paikastaan yhteiskunnassa sekä omista vaikutusmahdollisuuksistaan tulevaisuutensa suhteen. Yksilöllisyysideologian läpäisemässä todellisuudessa myös heidän yksilöllisyytensä määrittyy eri tavoin. ”Huippukoulutusputkessa” olevien nuorten yksilöllisyys määrittyy oikeanlaiseksi ja yhteiskunnallisen arvoilmapiirin mukaiseksi. Koulutuksesta karsiutuneet nuoret, joilla on vähäiset työmarkkinakvalifikaatiot, joutuvat puolestaan kohtaamaan yksilöllisyysideologian kääntöpuolen.

Työn moraalista koulutuksen moraaliin
(Katja Komonen)

Nuorten kouluttautuminen ja aikuistuminen on nykyisin tasapainoilua yksilöllisten pyrkimysten, koulutus- ja työmarkkinoiden mekanismien sekä kollektiivisten rakenteiden ankaran paineen välillä. Suomalainen koulutusyhteiskunta on yhä korostuneemmin koulutuskilvan ja valikoinnin yhteiskunta. Suoraviivainen ja ongelmaton siirtyminen peruskoulusta jatkokoulutukseen on monen nuoren kohdalla muuttunut selviytymisen ongelmaksi. Koulutuksellisten valikointimekanismien tiukentuessa ja aikuistumisväylien kaventuessa saattaa osa nuorista viettää ainakin pieniä hetkiä elämästään koulutuksen ulkopuolella. Tämä ei kuitenkaan aina merkitse sitä, että halu koulutukseen olisi vähentynyt, vaan usein kyse on pakollisesta tai vapaaehtoisesta välivuodesta, jonka jälkeen aiotaan hakeutua opiskelemaan.


Vaikka aikuistumisen päätepistettä ei olekaan helppo määritellä, S. L. Hatcherin mielestä siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen nähdään yhä lineaarisena prosessina. 2000-luvun kulttuurisissa odotuksissa korostuu koulutukseen osallistuminen yhteiskuntaan kiinnittymisen polkuna, yksilöllistymisretoriikasta huolimatta. Koulutuksen merkityksen lisäännyttyä korostuvat myös koulutettujen ja kouluttamattomien erot sekä tutkintojen merkitykset. Siten koulutukseen osallistumisen ja syrjäytymisen kysymykset koskettavat läheisesti toisiaan. Koulutusyhteiskunnassa koulutuksen puuttuminen lisää tilastojenkin mukaan työttömyysriskiä ja todennäköisyyttä joutua epävakaalle työmarkkinauralle.


Koulutuksen ulkopuolella olemiseen tai sen keskeyttämiseen liittyy voimakkaita yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja moraalisia latauksia, jotka rajaavat keskeyttäjät koulutukselliseen alaluokkaan ja yhteiskunnalliseksi uhkaksi. Vastaavasti koulutukseen osallistuvat nuoret sosiaalistuvat yhteiskunnalliseen järjestykseen. Keskeyttämiseen liittyvissä moraalisissa jännitteissä on kaksi eritasoista ulottuvuutta. Lievimmillään keskeyttäjiin kohdistetut lausumat korostavat heidän kyvyttömyyttään pärjätä koulutusmarkkinakansalaisina koulutuksellisessa ja myöhemmässä työmarkkinallisessa kilpailussa. Vahvimmillaan opintojen keskeyttämistä on julkisessa ja asiantuntijakeskustelussakin pidetty voimakkaana henkilökohtaisena kannanottona yhteiskunnan arvoja vastaan.


Koulutuksen ulkopuolelle jääminen ei välttämättä merkitse sitä, että nuori jäisi muiden yhteiskunnallisten toimintojen ulkopuolelle. Koulutusmarkkinoilta syrjäytymiseen kytkeytyvä havainto onkin se, että itse asiassa keskeyttäminen ei ole merkinnyt nuoren irtaantumista yhteiskunnasta vaan pikemminkin irrottautumista kouluinstituutiosta ja kiinnittymistä vaihtoehtoisiin aikuistumispyrkimyksiin. Jäsennettäessä keskeyttämistä yhteiskuntaan kiinnittymisen näkökulmasta voidaan todeta, että keskeyttämisessä ei ole ollut kysymys vallitsevien yhteiskunnallisten arvojen ja päämäärien vastustamisesta tai siitä, etteivät nuoret enää arvostaisi koulutusta yleisellä tasolla. Taustalla korostuu vaan se, että osa nuorista ei koe nykyisen muodollisen kouluoppimisen sisältöjä ja muotoja oman elämänsä ja tulevaisuutensa kannalta olennaisina. Mikäli näkökulma käännetään nuoren omaan elämään, voitaneen keskeyttäjäongelma tulkita yksilöllisen epäonnistumisen sijasta yhtä hyvin myös kollektiiviseksi kritiikiksi merkityksistä tyhjentyvää koululaitosta kohtaan.

Nuorten siirtyminen työmarkkinoille 1990-luvun Suomessa
(Helena Laaksonen)

Viime vuosikymmenen alun lama ja sitä seurannut voimakas nousukausi ovat yhdessä muokanneet nuorten työmarkkinat uuteen uskoon. Nuorisotyöttömyydestä näyttää tulleen pysyvä ja todellinen ongelma. Työmarkkinoille osallistuminen on vähentynyt voimakkaasti samalla kun opiskelun jatkaminen perusasteen ja keskiasteenkin jälkeen on yhä tavallisempaa. Lisäksi nuorten työsuhteiden laatu on muuttunut. He ovat ns. joustavan työvoiman ydinjoukkoa, jolle joustavuus merkitsee usein epävarmuutta toimeentulosta ja tulevaisuudesta sekä riippuvuutta yhteiskunnan ja vanhempien tuesta.

Nuorten tie itsenäiseen aikuisuuteen on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana hyvin mutkaiseksi. Työmarkkinoille siirtyminen ei ole enää yksinkertainen askel taloudellisesti riippumattomaan elämään. On oltava valmis kouluttautumaan aina uudelleen ja joustamaan. Yhtäältä kehitys on positiivista. Hankkimalla korkeamman koulutustason nuoret parantavat asemaansa työmarkkinoilla samalla kun koko yhteiskunta kulkee entistä rivakammin kohti tietoyhteiskuntaa. Joustavat työsuhteet taas tarjoavat mahdollisuuden kokeilla työelämää ennen työmarkkina-asemien vakiinnuttamista. Samalla niiden voidaan ajatella lievittävän nuorisotyöttömyyttä, vaikka ongelma ehkä näin muuntuukin vajaatyöllisyydeksi ja taloudellinen epävarmuus pysyy.


Toisaalta koulutuksen pitkittyminen heikentää nuorten taloudellista asemaa samoin kuin epätyypilliset työsuhteetkin, jos kuvitellaan vaihtoehtona olevan osallistumisen työmarkkinoille täystyöllisenä. Laajemmin yhteiskunnan kannalta nykyinen meno heikentää elatussuhdetta verrattuna 1980-luvun lopun tilanteeseen. Pitkän koulutuksen vaihtoehtona saattaisi olla työttömyys tai opiskelun ja työelämän ulkopuolisuus, jotka nekin ovat todellisuutta osalle nuorista. Nykyisessä tilanteessa lienee tulevaisuutta ajatellen sittenkin parempi olla opiskelija tai vajaatyöllinen kuin kokonaan työtön tai ulkopuolinen.


 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje