Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Yhteisöt ja sivistys

Seppo Niemelä, 2.1.2008


*Artikkeli


Vapaan kansansivistystyön erityispiirre on sen kiinnittyminen yhteisöihin. Tätä korostaa sana kansa, jolla on nähty kansakuntaa koskevan tehtävän lisäksi kulttuurinen (kansankulttuuri), sosiaalinen (vähempiosaiset) ja poliittinen (kansanvalta) ulottuvuus.


Suomessa kansa jätettiin pois sivistyksen aktiivikäytöstä 1960-luvulla. Vapaan sivistystyön lain tarkoituspykälä kuitenkin ylläpitää sivistystyön sosiaalista (tasa-arvo) ja poliittista (demokratia) tehtävää. Vain kansankulttuuri on antanut tilaa moniarvoisuudelle.


Sivistystyön kansaa pienempi perusyhteisö on opintopiiri, joka on lähin yhdessä toimimisen harjoituskenttä. Myös sivistyslaki korostaa kykyä toimia yhteisössä. Niin ikään keskeisiä ovat paikalliset yhteisöt, myös kunta. Mitä globaalein ajattelu ilmenee tunnetun sanonnan mukaan lokaalina toimintana.


Erityisessä asemassa sivistystyön yhteisöinä ovat kansalaisjärjestöt ja muu kansalaistoiminta. Vapaa sivistystyö on kansalaisyhteiskunnan koulu. Tässä alue on tavattoman laaja. Lähtökohtana ovat paljolti yhteiset järjestötaidot, mutta tuhansien järjestöjen tuhansien tarkoitusperien mukana toiminnan alue avautuu lähes koko inhimilliseen toimintaan.


Puolueet ovat nekin kansalaisjärjestöjä, mutta ne kannattaa demokratiaan liittyvän eritysasemansa vuoksi mainita edelleen. Sivistyksellä on paljon tärkeää tekemistä puolueiden työssä. Ne voivat osaltaan korjata puolueisiin kohdistuvan tyytymättömyyden syitä.


Kansa on edelleen tärkeä kansansivistyksen yhteisö. Vanhastaan yhtenäinen kansakulttuuri ja kansallisvaltio liittyivät yhteen, mitä liittoa kansansivistystyö täysin rinnoin tuki. Enää se ei käy päinsä, vaan kulttuurin ja valtion yhteys tulee irrottaa.


Sivistystyö saa uuden haastavan ja todella mittavan tehtävän. Sen tulee tukea monikulttuurisen yhteiskunnan kaikkien kulttuurien yhdenvertaista kehitystä, mutta myös niiden keskinäistä vuorovaikutusta ja kykyä toimia yhteistyössä samassa demokraattisesti hallitussa maassa.


Suomi juhli 90. itsenäisyyden vuottaan kahden tunnuksen avulla: toinen oli ”Me” ja toinen ”Oma kieli, oma mieli”. Tunnukset voivat toimia yhdessä vain, jossa ”Meihin” kuuluvat kaikki Suomessa puhutut ihmisten omat kielet. Tämä ei aina juhlavuoden ohjelmasta käynyt ilmi.


Vanhastaan pohjoismaisuus on ollut jo arvoyhteisönä tärkeä sivistyksen yhteisö ja on sitä edelleen. Yhdentymiskehityksen mukana Euroopan unionista on tullut myös suomalaisille yhteisö, jonka kansalaisia he ovat. Jäsenyytemme tuo mukanaan runsaasti haastavia sivistystarpeita.


Laajin yhteisömme (toistaiseksi) on maapallo, joka globaalistumisen ja uusien uhkien mukana on muuttunut kaikille tärkeäksi. Maailmankansalaisuus ilmenee toimintana maailmanlaajuisissa järjestöissä, joista YK:lla on erityinen asema. Täälläkin sivistystarpeet ovat valtavan suuret.


Sivistyksen yhteisöt ovat yksi sivistystyön suunnittelun ja arvioinnin pohja. Kyky toimia kansalaisena kaikilla yhteisötasoilla on suuri osaamishaaste, jossa vapaat sivistystyöt eivät ihan äkkiä tule tehdyiksi.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje