Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Sosiaalipedagogiikka

Juha Hämäläinen, Leena Kurki, WSOY, Helsinki 1997, ISBN 951-0-21354-3


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on kirjan kirjoittajien.


Sosiaalipedagogiikan synty

Klaus Mollenhaueria mukaillen sosiaalihistoriallisesti sosiaalipedagogisen ajattelun ja toiminnan synty liittyy teollistumis-, kaupungistumis- ja modernisoitumisprosesseihin, jotka mursivat perinteisen sääty-yhteiskunnan elämänmuodon sekä 1800-luvun lopulta alkaen muovasivat eurooppalaisia yhteiskuntia. Yhteiskunnan rakenteellinen muutos rikkoi vanhoja sosiaalisen yhtenäisyyden muotoja ja pirstoi sosialisaatiota. Sosiaalipedagogiikka syntyi pyrkimyksistä ehkäistä ja lievittää tästä aiheutuvia sosiaalisia ongelmia, varsinkin perheen kasvatuskyvyn heikkenemisestä aiheutunutta lasten ja nuorten laiminlyödyksi joutumisen ongelmaa.


Sosiaalipedagogisten ideoiden varhainen muotoutuminen on yhteydessä ihmiskuvan muutokseen, jossa tiede ja rationaalinen ajattelu vähitellen korvasivat köyhyyteen ja muuhun huono-osaisuuteen liittyneen kohtalonuskon. Sosiaalisia ongelmia vastaan alettiin taistella suunnitelmallisesti. Vaikka sosiaalipedagogiikka versoi aatehistoriallisesti valistuksen henkisestä maaperästä, sen suhde valistusaatteisiin oli ristiriitainen. Sosiaalipedagogiikka merkitsi paitsi valistuksen optimistisen ihmis- ja yhteiskuntakäsityksen omaksumista, myös eräänlaista vastareaktiota valistuksen individualistisille, yksilön kehitykseen keskittyville kasvatusopeille. Sosiaalipedagoginen toiminta on nimenomaan kasvattamista yhteisöä varten, yhteisössä ja yhdessä yhteisön kanssa.


Sosiaalipedagogiikan soveltaminen

Itseapuun auttaminen ja itsekasvatuksellisten prosessien käynnistäminen sekä vahvistaminen niin yksilöiden elämässä kuin ryhmissä ja yhteisöissä ovat sosiaalipedagogisen työskentelyn keskeisiä periaatteita ja tavoitteita. Usein niihin lisätään ihmisten rohkaiseminen ja aktivointi realistiseen toimintaan elinolojensa kehittämiseksi ja arjen ongelmien kohtaamiseksi ja ratkaisemiseksi sekä kannustaminen itsensä kehittämiseen ja itsetoteutuksen tiellä olevien esteiden pois raivaamiseen.


Sosiaalipedagogiikan sovellusalueita voidaan jäsentää yksinkertaisesti sosiaalisten ongelmien luokitusten pohjalta. Köyhyys, avuttomuus ja poikkeavuus eri muodoissaan sekä syrjäytyminen ja sosiaalinen deprivaatio ovat sosiaalipedagogisen työn keskeistä toimintakenttää. Kullakin ongelma-alueella on omat erityispiirteensä. Keskeisiä työmuotoja ovat mm. erilaiset toiminnalliset pedagogiat ja terapiat, yhteisökasvatus eri muodoissaan, pedagoginen ryhmätyö sekä yksilö- ja perhekohtainen neuvonta. Sosiaalipedagogisten toimintaperiaatteiden soveltaminen ja työskentelytapojen kehittäminen erilaisiin ongelmiin ja ongelmaryhmiin sopiviksi vaatii monipuolista tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä työn menetelmällistä kehittämistä.


Reformistinen perusviritys

Sosiaalipedagogiikan käsite ei palaudu mihinkään tiettyyn aatevirtaukseen tai poliittiseen ideologiaan, vaikka sosiaalipedagoginen aktiviteetti tähtää yhteiskunnallisiin uudistuksiin ja on siten perussävyltään reformistista. Yhteiskunnallisena liikkeenä sosiaalipedagogiikka on syntynyt ja kehittynyt huono-osaisuusongelman ratkaisemiseen suuntautuneen sosiaalisen liikkeen osana. Sosiaalipedagogisessa reformissa on kyse integraatio-ongelmien pedagogisesta ratkaisemisesta mm. kehittämällä yhteiskunnallista sivistystyötä ja luomalla edellytyksiä ihmisten yhteiskunnalliselle osallistumiselle.


Jos sosiaalireformistinen toiminta suuntautuu yhteiskunnan sosiaalisten epäkohtien korjaamiseen niin kulttuurireformismi tähtää yhteiskunnan kulttuurin, arvojen, elämäntavan ja kulttuuri-instituutioiden uudistamiseen. Kuten yhteiskunta- ja kulttuurikriittisyys, myös sosiaali- ja kulttuurireformismi liittyvät yleensä toisiinsa. Sosiaaliset reformit sekä edellyttävät että aiheuttavat usein kulttuurielämänkin alueella tapahtuvia uudistuksia ja päinvastoin.


Sosiaalipedagoginen ajattelu ja toiminta ovat saaneet vaikutteita kulttuurikriittisistä, erityisesti suurkaupunkien keinotekoista elämänmuotoa vastustavasta ja erilaisia vaihtoehtoisia elämäntapoja korostavasta liikehdinnästä. Sosiaalipedagogisessa kulttuurireformismissa ei kuitenkaan korostu vapaaehtoinen kaupungistapako tai tieteen, tekniikan ja urbaanin elämänmuodon vastustaminen, vaan pyrkimys vahvistaa kaupunkikulttuurin niitä osatekijöitä, jotka pitävät yllä elämän arvokkuutta ja mielekkyyttä.


Monissa sellaisissakin yhteiskunnallisissa liikkeissä, jotka eivät mielly ensisijaisesti ”pedagogisiksi”, on esiintynyt vakavaa pyrkimystä sosiaalisen hädän lievittämiseen kasvatuksellisilla keinoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi raittius-, osuustoiminta- ja rauhanliike. Erityisesti pedagogiseen toimintaan suuntautuvia kansanliikkeitä, joilla on selvästi ”sosiaalipedagogisia” tavoitteita ja tarkoitusperiä, ovat esimerkiksi kotikasvatus-, kansanopisto-, nuorisoseura-, setlementti- sekä kansalais- ja työväenopistoliike. Kaikissa näissä liikkeissä on pohjimmiltaan kyse monenmuotoisesta sosiaali- ja kulttuurireformistisesta liikehdinnästä.


Sosiaalipedagogiikan eri perinteitä

Sosiaalipedagogisessa teoriakeskustelussa saksalaisella perinteellä on perustavanlaatuinen asema suhteessa uudempiin kansallisiin traditioihin. Sosiaalipedagogiikan käsite syntyi Saksassa 1840-luvulla, joten muiden maiden perinteet jäsentyvät historiallisesti pitkälti saksalaisesta käsin. Saksalaisen perinteen ehkä merkittävin anti muille perinteille koskee sosiaalipedagogiikan tieteenteoreettisten perusteiden tarkastelua, sosiaalipedagogisen teorian ja käytännön suhteen problematisointia ja sosiaalipedagogiikan kehittämistä käytännöllisenä tieteenä.


Espanjalaiset ovat rakentaneet sosiaalipedagogiikkansa jokseenkin yhtenäiselle monitieteelliselle humanistiselle perustalle. He ymmärtävät sosiaalipedagogiikan kahdella tavalla. Se on toisaalta pedagoginen oppi ihmisen sosialisaatiosta sen kaikkine eri vivahteineen. Silloin se on osa yleistä kasvatustiedettä. Toisaalta se on inhimillis-sosiaalisista tarpeista huolta kantavaa sosiaalista työtä, jolloin sosiaalinen kasvattaja toimii sosiaalisen työn moniammatillisen toimijaryhmän pedagogisena asiantuntijana. Siten sosiaalipedagogiikka on pedagoginen oppi sosiaalisesta kasvatuksesta myös silloin, kun sosiaalinen kasvatus ymmärretään ihmisten auttamiseksi voittamaan syrjäytyneisyytensä monet muodot.


Sosiaalipedagogiikka tänään

Toisen maailmansodan jälkeen sosiaalipedagoginen ajattelu ja toiminta ovat muuttuneet nykypäivään tultaessa monella tavoin niin laadullisesti kuin määrällisesti. Ammatillinen toiminta on laajentunut ja siinä on tapahtunut sisällöllistä spesifioitumista. Keskeiset laadulliset muutokset ovat seuraavat: puolustavasta ja korjaavasta enemmän hyökkääväksi ja ennaltaehkäiseväksi, sopeuttavasta aktivoivaksi ja emansipaatiota korostavaksi, jälleensosiaalistavasta vaihtoehtoisuutta tarjoavaksi sekä asiantuntijavaltaisesta työskentelytavasta työntekijän ja asiakkaan yhteistoimintaan perustuvaksi.


Sosiaalipedagogiikka on syntynyt yhteiskuntien tarpeista. Se on seurannut ja selkeyttänyt monien rinnakkaisten ja aikaisempien liikehdintöjen – elinikäisen kasvatuksen idea, vertaileva kasvatustiede jne. – päämääriä ja tavoitteenasetteluja. Varsinkin Espanjassa sosiaalipedagogiikka on siten nähty ensinnäkin yleisen pedagogiikan oleellisena ja vitaalina osana. Samalla on ymmärretty sekä sen ajankohtaisuus että sen tarjoamat suuret mahdollisuudet sosiaalityötä koskevan modernin ja ehkä aikaisempaa kypsemmän käsityksen kehittymiselle.


 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje