Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Sivistys

Seppo Niemelä, 2.1.2008


*Artikkeli


Jos ihan rehellisiä ollaan, sivistyksestä on tullut stiiknafuulian kaltainen sana. Varmaan jotakin arvokasta eikä sitä oikein uskalla vastustaakaan. Vielä epämääräisempi on vapaa sivistystyö.


Paljon eivät auta sivistyksen määritelmätkään. Jotkut niistä tosin ovat ihan ymmärrettäviä. Esimerkiksi yleissivistys on se ”tieto- ja taitomäärä, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa”. Mutta kapeasti sekin koko sivistystä kuvaa.


Olisiko sivistys elvytettävissä sanaksi, joka puhuisi myös tämän ajan ihmiselle ja jopa niin, että se voisi ohjata sekä toimintaa että sen arviointia? Uskon, että on. Uskon myös, että sitä tarvitaan. Alan klassikkoja tutkimalla näkyy selvästi, että heillä oli elävä käsitys sivistymisestä elinikäisenä prosessina, jossa on kolme vaihetta.


Määritelmäksi sen voisi pukea seuraavasti: sivistystyö edistää sivistymisen prosessia, jossa (1) ihminen oppii uutta, (2) muodostaa oppimansa omakohtaisen suhteen ja (3) käyttää opittua yhteiseksi hyväksi kansalaisena.


Uuden oppimisessa tarvitaan taidoista tärkeintä eli kykyä oppia, mitä elinikäisen oppimisen ajattelussa nimitetään oppimisen perustaksi. Sen varaan voi rakentua opitun laajentaminen, syventäminen ja päivittäminen. Nopean muutoksen yhteiskunnassa niitä kaikkia tarvitaan.


Ammattisivistys koskee tavalla tai toisella ammattiin liittyvää oppimista, kun taas vapaa sivistystyö voi vapaammin käsitellä myös niitä tietoja ja taitoja, joita tarvitsemme ihmisenä ja kansalaisena.


Tunnettu sanonta väittää, ettei suurikaan tieto- ja taitomäärä vielä tee ketään sivistyneeksi. Tulee oppia käyttämään opittua itsenäisesti ja luovasti. Sivistyksen klassikot panivat paljon painoa ajattelun heräämiselle ja herättämiselle, kyvylle käyttää järkeä ilman toisten johdatusta.


Kolmannessa vaiheessa opittua opitaan käyttämään yhteiseksi hyväksi kansalaisena. Se alkaa lähiyhteisöistä ja ilmenee ”sydämen sivistyksenä”. Keskeisiä ilmenemisen muotoja ovat kansalaistoiminta ja kansalaisvaikuttaminen. Osallistuminen opitaan osallistumalla. Tuloksena on aktiivinen ja demokraattinen kansalaisuus.


Toista vaihetta voidaan nimittää itsenäistymiseksi ja kolmatta jäsentymiseksi. Tuloksena on kyky toimia ajan hermolla itsenäisesti ryhmän jäsenenä. Hyvä nykytunnus on ”yksilöllisesti yhdessä”, millä otsikolla Anne Birgitta Yeung teki väitöskirjansa.


Sivistystyössä kehitettiin myös erityinen pedagogia tukemaan sivistymisen prosessia. Sen avainasioita ovat vertaisryhmän vuorovaikutus ja keskustelu. Olen nimittänyt sitä yhteisölliseksi dialogiksi.


Yhteisöllinen dialogi on formaalista oppimista täydentävä nonformaali tiedon hankinnan ja luomisen menetelmä. Samalla se tukee oman ajattelun ja sen ilmaisun kehittymistä. Niin ikään se opettaa yhdessä toimimista ja muita demokraattisia valmiuksia.


Voisiko näin ymmärretty sivistymisen prosessi toimia perustana sivistyksen paluulle? Antaisiko se sivistystyölle ja sen oppilaitoksille oman identiteetin?

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje