Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Sivistyksellinen aikuiskasvatus

Petri Salo, Juha Suoranta

Kansanvalistusseura, Helsinki 2002, ISBN 951-9140-01-8


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on kirjan kirjoittajien.


Sivistyksellisessä aikuiskasvatuksessa on lähdettävä liikkeelle siitä todellisuudesta, jonka keskeltä itsemme löydämme. Lähtökohtana pitäisi olla ihmiselämän arvon kunnioittaminen sellaisenaan. Sivistyksellisen aikuiskasvatuksen tehtävänä on tukea yksilöitä ja ryhmiä sivistyksellisen elämäntaidon saavuttamisessa, ylläpitämisessä ja uudentamisessa. Eikä kysymys ole pelkästä tukemisesta, vaan osallistumisesta arkielämän moninaisiin toimintoihin, niistä oppiminen ja ehkä myös niiden rikastuttaminen omalla toiminnalla. Sivistyksellisyydellä on persoonallinen, sosiaalinen, tiedollinen, globaali ja ekologinen ulottuvuutensa. Sivistyksellisyys on lopulta taitoa huolehtia itseään koskevista asioista, muodostaa kriittisesti käsityksiä yhteisistä asioista ja tarpeen tullen ottaa niihin julkisesti kantaa.

Elämänpolitiikka

Elämänpolitiikka tarkoittaa elämän ottamista omiin käsiin. Anthony Giddens viittaa käsitteellä minän, identiteetin, elämänkulun, hyvinvoinnin ja elämäntyylien prosesseihin. Risto Rinteen mukaan aikuiskasvatuksen kannalta elämänpolitiikan käsite on tärkeä, sillä se pitää sisällään ajatuksen toisesta mahdollisuudesta, siitä, että eteen tulevasta ongelmasta voi selviytyä. Aina ongelmaa ei voi ratkaista mutta sen kanssa voi oppia elämään. Epämääräisyytensä vuoksi elämänpolitiikka on kuitenkin vielä kehkeytymässä oleva ja muotoaan hakeva linja aikuiskasvatuksen näkökulmasta.


Jos kansallisvaltiot ja teollisen kapitalismin synty ovat ne suuret murrokset, jotka luonnehtivat modernien yhteiskuntien alkuvaiheita ja joihin aikuiskasvatuksen synty limittyy, on jälkiteollinen informaatioyhteiskunta aikuiskasvatuksen nykyinen yhteiskunnallinen kehys ja epävarmuuksien aiheuttaja numero yksi. Ulrich Beckin sanoin: ”Eläminen ja toiminta epävarmuudessa muuttuu tavallaan peruskokemukseksi. Siitä, kuka tähän pystyy, kuka kykenee oppimaan miten ja miksi, tai miksi ei, tulee vuorostaan nykyisen aikakauden keskeinen elämäkerrallinen ja poliittinen kysymys.” Aikuiskasvatuksella on kaksoisongelma. Toisaalta sen sosialisaatiotehtävä on kariutunut, kun enää ei tiedetä mihin oikein pitäisi sosiaalistaa, millaisia taitoja opettaa. Toisaalta individualisaatiokaan – itsensä löytämisen ja kehittämisen omaehtoinen prosessi – ei näytä olevan vapaan sivistystyön erityisessä suojeluksessa.

Kansalaisyhteiskunnasta kanssalaisyhteiskuntaan

Kansalaisen nimitys viittaa alun perin paikallisuuteen, kaupunkiyhteisön jäsenyyteen ja kaupunkimaiseen elämänmuotoon (citizen). Suomen kielessä kansalaisen vanhempi muoto, kanssalainen, viittaa yhteisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Voidaan johtaa kaksi yhteiskuntamallia, joissa kummassakin tavoitteena on kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä poliittisten toimintamahdollisuuksien parantaminen ja kehittäminen. Lähtökohdat, toimintaperiaatteet ja –tavat eroavat kuitenkin toisistaan.


Kansalaisyhteiskunnassa demokratia on suurta ja kansalaiset itsenäisiä ja strategisia toimijoita, jotka muodostavat erityyppisiä, ainakin osittain puolueiden perinteisiin toimintamuotoihin kytkeytyviä strategisia liittoja. Yhteiskuntaa ja sen toimintoja kehitetään tehostamalla välittävien rakenteiden toimintaa ’ylhäältä alas’ –periaatteen mukaisesti lähinnä paikallisella ja alueellisella tasolla (government-ajattelu). Kansalaisten osallisuutta edistetään yhteiskunnan toimintojen läpinäkyvyyttä lisäämällä. Kansalaisyhteiskunnan politiikka on joko liberalistista tai kommunitaristista, kansalaiset sivistyneitä ja valistuneita.


Kanssalaisyhteiskunnassa demokratia on pientä, poliittisen toiminnan lähtökohtana on jaettu arki, paikallistason ongelmat, haasteet ja tavoitteet sekä kansalaisten vastavuoroisuus. Kansalaisten arkisten ongelmien ympärille syntyvät epämuodolliset verkostot haastavat perinteiset puoluepoliittiset toimijat ja niiden toimintatavat vaatimalla järjen käytön lisäämistä strategisten liittojen muodostamisen sijaan (governance-ajattelu). Kansalaisten osallisuutta edistetään avoimuutta lisäämällä ja konkreettisia toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia parantamalla. Politiikka on deliberatiivista, kansalaiset poliittisia ruohonjuuritason toimijoita.

Näkökulmat sosiaaliseen pääomaan

Sosiaalisen pääoman käsitteen ytimessä on oletus ihmisestä sosiaalisena olentona, jonka hyvinvoinnille toiset ihmiset ovat kirjaimellisesti elintärkeitä. Sosiaalisen pääoman syntyminen edellyttää kontakteja, suhteita ja verkostoja. Säännölliset kontaktit ja suhteet luovat edellytykset myös vastavuoroisuudelle. Vastavuoroisuuden myötä yhteisöön kehittyy yhteisten normien ja arvojen lisäksi yksittäisten ihmisten toimintaa ohjaavia käyttäytymissääntöjä sekä velvollisuuksia. Luottamus ja solidaarisuus taas perustuvat normien ja velvollisuuksien hyväksymiseen ja kunnioittamiseen.


Kommunitaristisen näkökulman mukaan sosiaalinen pääoma karttuu paikallisten yhdistysten, ryhmien, yhteisöjen ja verkostojen toiminnassa. Yhdessä toimiminen edistää luottamuksen sekä vastavuoroisten normien syntymistä ja näin ollen toiminnalle yhteisössä muodostuu entistä vankemmat lähtökohdat. Verkostonäkökulmassa korostetaan yhteisön sisäisten, horisontaalisten ja yhdistävien siteiden ohella yhteisöjen välisten, vertikaalisten ja ’silloittavien’ siteiden merkitystä. Sen puitteissa huomioidaan myös yhteisön sisäisten sekä silloittavien siteiden välinen jännite.


Institutionaalisessa näkökulmassa sosiaalista pääomaa ja sen merkitystä tarkastellaan pääasiassa yhteiskunnan muodollisten organisaatioiden ja verkostojen kannalta. Virallisluonteisten sosiaalisten ja poliittisten toimijoiden tai verkostojen katsotaan muodostavan sosiaalisen pääoman kasvualustan. Synergianäkökulma sosiaaliseen pääomaan täydentää institutionaalista näkökulmaa korostamalla julkisten sosiaalisten ja poliittisten toimijoiden sekä epävirallisten yhteisöjen ja verkostojen välistä vastavuoroisuutta. Erilaisten toimintojen kehittymisen ja niihin liittyvän sosiaalisen pääoman kasvun ymmärretään olevan poliittinen eli luonteeltaan kiistanalainen ja ristiriitainen prosessi.


Sivistyksellisen aikuiskasvatuksen haasteet

Sivistyksellisen aikuiskasvatuksen nimenomainen tehtävä on taistella ajattelun ja toiminnan teknologisoitumista vastaan. Teknologisoitumisella viitataan aikuiskasvatusta kaventaviin tekijöihin. Ensimmäinen aikuiskasvattajan ajattelua ja toimintaa kapeuttava tekijä on erikoistuminen, joka merkitsee sokeutumista kaikelle sille, mikä jää oman kapeasti rajatun alan ulkopuolelle. Se tarkoittaa, ettei näe sitä ”alkuperäistä ja kesyttämätöntä yritystä”, josta syntyy joko tietoa tai taitoa. Toinen kapeuttava tekijä on asiantuntijuus, joka tuotetaan erityisin asiaan vihkiytyneiden tahojen kulttimenoin ja vahvistetaan oikeanlaisin auktoriteetein. Auktoriteetit opettavat oikean puhetavan, uusimmat käsitteet ja näkemykset sekä sen, ketä kumartaa ja kenen seurasta pidättäytyä. Kolmas ajattelua ja toimintaa kapeuttava tekijä on vallan läheisyys, ”väistämätön liukuminen kohti valtaa”. Erityisesti tämä koskee työelämän koulutustehtävissä työskenteleviä aikuiskasvattajia. Vallan ja valtahalun vastustaminen onkin sivistyksellisen aikuiskasvatuksen vaikeimpia tehtäviä.


Maailmassa, jossa edistys kirjoitetaan taloudellisen globalisaation kirjaimin ja jossa edistys tuntuu uhkaavalta, tarvitaan edelleen – tai uudelleen – kiinnostusta ja huolenpitoa sosiaalisesti, paikallisesti ja henkilökohtaisesti merkittävistä tiloista ja hetkistä. Sielullinen eheys (psyykkinen terveys) ja yhteiselämän mielekkyys (sosiaalinen pääoma) vaativat kasvaakseen ja jalostuakseen jotain tunnistettavaa, käsin kosketeltavaa; asioita, jotka voi tuntea omakohtaisesti merkittäviksi. Kaivataan arkipäivän yhteisöllisiä käytäntöjä, joissa on mahdollisuus ajatella ja toimia vailla alituista laskelmointia ja ulkoista suorituspainetta. Näiden tilojen ja hetkien luominen on aikuiskasvatuksen alkavan vuosituhannen kohtalonkysymys.


 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje