Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Onko meillä malttia sivistykseen?

Eero Ojanen
Kansanvalistusseura, Helsinki 2000, ISBN 951-96004-3-4


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on kirjan kirjoittajan.


Ulkoinen ja sisäinen sivistys

Yleisessä kielenkäytössä sivistyksen käsitteellä on ainakin kolme tai neljä käyttötapaa. Ensinnäkin sivistys on jokseenkin sama asia kuin koulutus tai oppineisuus. Sivistys liittyy jollain tavalla tietoon tai tietämiseen ja sitä kautta oppimiseen, koulutukseen ja opiskeluun. Toinen perusmerkitys liittää sivistyksen tietynlaiseen käyttäytymiseen tai toimintaan. Sivistys on oikeanlaista käytöstä, oikeina ja arvostettuina pidettyjen tapojen ja toimintamallien noudattamista. Tässä merkityksessä sivistys liitetään useimmiten yksilöön ja yksilölliseen käyttäytymiseen, mutta sivistyneiden pelisääntöjen noudattaminen on myös yhteisöjen asia.


Laajimmassa merkityksessään sivistys on suurin piirtein sama asia kuin koko inhimillinen kulttuuri. Kulttuuriin ja sivistykseen kuuluu tällöin kaikki ihmisen toiminta, ihmisen luomat elämänmuodot ja toiminnat, ihmisen tapa elää luonnossa ja muokata sitä. Jos haluamme jollain tavalla ”syvemmän” suhteen sivistykseen, on hyvin perusteltua sanoa, että sivistyksen tulee koskettaa koko ihmistä ja liittyä koko ihmisyyteen. Sivistys on siten toimintaa, jossa ihminen muokkaa maailmaansa ja omaa itseään tuon oman maailman olennaisena osana.


Vahvimpia perusmerkityksiä, joita sivistykseen liitetään, on voimakas omakohtaisuus, sisäisyys ja ainutlaatuisen luovuuden korostaminen. Sivistys ei ole pelkkää oppiaineksen ulkokohtaista pänttäämistä tai päähän kaatamista, vaan omasta tarpeesta ja ajattelusta kumpuavaa. Tästä puolestaan seuraa, että sivistystä ei voi täysin ohjailla ja normittaa. Omakohtaisen sivistysihanteen näkökulmasta sivistys avartaa ihmistä ja avaa hänelle loputtomasti uusia mahdollisuuksia.

Sivistys on ihmiseksi tulemista

Sivistys tulee usein lähelle kulttuurin käsitettä. Sivistykseen kuuluu tietoinen pyrkimys luoda nimenomaan kulttuuria ja vieläpä tiettyjen päämäärien mukaista kulttuuria. Sivistykseen liittyy siten tietoisuus toiminnan päämääristä ja selkeiden arvosidonnaisten päämäärien asettaminen. Sivistys on jotain, joka liittyy olennaisesti ihmisyydeksi tai inhimillisyydeksi kutsumaamme asiaan. Jos sivistys on ihmiseksi tulemista, niin toisaalta se pitää sisällään kaiken inhimillisen eli ihmisen luoman, toisaalta se asettaa ihmisen luomuksille täsmälliset vaatimukset, inhimillisyyden vaatimukset.


Suomen kielen sanana sivistys on omaperäinen luomus. Sen taustalla on vaikuttanut vahvasti nimenomaan saksalainen Bildung-traditio. Juuri saksan sivistystä tarkoittavaan Bildung-termiin on liittynyt ajatus, jonka mukaan sivistys on ihmiseksi tulemista. Bildung viittaa kirjaimellisesti kuvaan ja toisaalta se tarkoittaa jonkinlaista muotoutumista, siis kuvaksi tulemista. Taustalla on ikivanha ajatus ihmisestä Jumalan kuvana. Bildung-ajatus viittasi alkujaan siihen, että jokainen ihminen kantaa sisässään jonkinlaista jumalallista kipinää eli mahdollisuutta.


Nykyisin sivistyksestä puhuttaessa taustalla on vahvasti myös englannin kieli, civilization tai culture. Civilization on ehkä suuremmassa määrin ulkoista käyttäytymistä, kulttuurin rakentamista tietyn järjestyksen ja rationaalisesti hyväksyttyjen toimintamallien pohjalle. Civilization korostaa enemmän näkemystä koko kulttuurin objektiivisesta ja historiallisesta kehityksestä, Bildung viittaa enemmän henkeen ja yksilöön.

Sivistys on ristiriitaa

Sivistys ei ole pelkkää edistymistä tai uusien asioiden oppimista vaan se on ankara ristiriita ja taistelu, jota ihminen joutuu käymään ulkopuolelta tarjottavien tiedonsisältöjen ja oman ajattelunsa välillä. Vaikka tuohon ristiriitaan on periaatteessa olemassa ratkaisu tai sovitus, se ei tarkoita mitään lopullista tilaa, jossa ristiriita häviäisi olemasta. Päinvastoin, sivistys on kykyä tunnistaa tämä ihmisen tietoisuuden perusristiriita, elää siinä ja pyrkiä jatkuvasti sen kanssa eteenpäin.


Sivistyksen ja luonnon vastakohta oli 1800-luvulla ja edelleen 1900-luvullakin varsin selvä, mutta tässä kohdassa tarvitaan uudelleenarviointia. Sivistysaatteen ehkä merkittävimmälle suomalaiselle kehittäjälle J. V. Snellmanille sivistys oli luonnollisen voittamista ja sen saattamista toisenlaisessa, jalostetussa muodossa ihmistä palvelemaan. Luonto on ihmiselle välttämätön lähtökohta, mutta sivistys on silti pelkän luonnollisen ylittämistä. Luonnon lisääntyvää hallitsemista on pidetty sivistyksen tuntomerkkinä ja luonto tarkoittaa tässä tapauksessa sekä ulkoista ympäristöä että ihmisen omia, ”luonnollisia” viettejä ja taipumuksia. Luonnon ja sivistyksen vastakkainasettelu, jossa luonto on ”alempaa” ja sivistys ”ylempää”, on Snellmanin ja koko aiemman sivistystradition kaikkein ongelmallisimpia kohtia.


Jos otetaan sivistyksen käsite koko laajuudessaan, se ei mitenkään edellytä ihmisen ylemmyyttä ja siinä mielessä erityisasemaa suhteessa muuhun luontoon. Ihmisellä on tietenkin itselleen erityisasema, koska vain hän on itselleen minä ja omaan lajiinsa kuuluva. Kuitenkin sivistyksellisen tietoisuuden omasta erityisasemasta tulee ilmetä pikemminkin vastuunottona ja huolehtimisena muusta luonnosta. Nyt voitaisiin nähdä, että sivistys on kykyä olla tuhoamatta luontoa, uskallusta tunnustaa luonnon omat ehdot ja olla silti luopumatta ihmisyyden perusehdoista.

Sivistys on kannattelemista

Moni ihminen tuntee, että kun hän osallistuu johonkin pieneen, konkreettiseen ja vähäpätöiseltäkin tuntuvaan kulttuurityöhön, siinä on kuitenkin mukana myös jotain isompaa. Eikä siinä vain ole mukana jotain isompaa, vaan tuo ihminen suorastaan kannattelee tuota isompaa. Tuo kokemus on itse asiassa se, joka motivoi ihmisen ja antaa hänelle voimaa jatkaa.


Sivistykseen pyrittäessä on luovuttava menestyksen ensisijaisuudesta ja kohdattava sivistyksen ensisijaisuus. Sivistys on paljolti säilyttämistä ja ylläpitämistä. Se ei ole loputtoman kasvun, eteenpäinmenon ja kartuttamisen asia. Sivistyksen kannalta on tärkeää oppia luopumaan rajattomuuden harhakuvista, jotka ovat ihmisille tuhoisia. Ihmisen luovuus, yksilöllisyys, ainutkertaisuus ja valtavat mahdollisuudet löytyvät aina nimenomaan joidenkin rajojen sisältä.

Sydämen sivistys

Sivistyksen kova ydin, ihmiseksi tulemisen idea, on suomen kielessä tavoitettu erinomaisella ilmauksella: ’sydämen sivistys’. Se on hiljainen, arvokas, elämää ylläpitävä, nöyrä mutta omasta arvostaan ja itsestään tietoisena myös ylpeä asenne. Sydämen hiljaisen sivistyksen synty ja ylläpito on kaiken muun sivistyksen tehtävä.


Sivistys ei ole vain yhteiskunnallinen projekti vaan se on ihmisyksilön asia. Sydämen sivistys kertoo sen, että sivistys ei ole ulkoista oppineisuutta, ei hienostelevaa käytöstä eikä joidenkin mielivaltaisesti määräämää etikettiä. Sivistys on ihmisen yksinkertaista ihmisarvoa, arkipäivän hienostuneisuutta, joka lähtee siitä, että ihminen tuntee oman arvonsa ja toisten arvon, osaa kunnioittaa elämää.


 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje