Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Nuorisotyöstä seikkailukasvatukseen

Professori Matti Telemäen juhlakirja

Juha Suoranta (toim.)
Tampereen Yliopistopaino Oy
Tampere 1999, ISBN 951-44-4726-3


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on artikkelin kirjoittajan.


Kasvatusta ja seikkailua yhteisöissä
(Petri Salo)

Kasvatustieteellisillä areenoilla ja niihin liittyvässä yhteiskunnallisessa keskustelussa on 1990-luvulla yhä selkeämmin noussut esiin oppimisen ja opiskelun sosiaalinen, kokemuksellinen ja kontekstuaalinen ulottuvuus. Myös yhteisö- ja seikkailukasvatuksen uusi tuleminen on merkki noiden ulottuvuuksien korostumisesta. Kasvatus- ja koulutusinstituutioihin sekä formaaleihin oppimisen konteksteihin kohdistuneen uskon rapautuminen on luonut tilaa yhteisöllisille, vähemmän muodollisille ja arkipäivään kiinnittyneille – kokemuksista ja elämyksistä sisältöä ammentaville – oppimisen muodoille.


Yhteisöllisyyteen ja kokemuksiin pohjautuvan oppimisen korostuminen voidaan myös ymmärtää vastareaktiona yksilökeskeisyydelle. Urbaanin, yksilöllisyyttä painottavan elämäntyylin myötä tapahtunut irtaantuminen ja eristäytyminen ”luonnollisista” kokemisen sekä oppimisen konteksteista – luonnosta ja lähiyhteisöstä – on johtanut arkista elämää kantavan elämis- ja elämysmaailman kuihtumiseen.


Yhteisökasvatus


Anglosaksisissa maissa yhteisökasvatus on yksi aikuiskasvatuksen toimintamuodoista ja tehtäväkentistä. Yhteisökasvatus ymmärretään useimmiten yhdeksi ns. vapaan aikuiskasvatuksen muodoista, joka vastaa pääperiaatteiltaan lähinnä suomalaista vapaata sivistystyötä. J. Rennien mukaan yhteisökasvatuksen kytkennät yhteiskunnan formaaleihin rakenteisiin, esimerkiksi koulutusjärjestelmään, ovat usein hyvin monimuotoisia – ajasta, paikasta ja tilanteesta riippuvia.


Yhteisökasvatuksessa on seuraavat peruslähtökohdat ja ulottuvuudet. Ensinnäkin, yhteisökasvatuksen lähtökohtana on ihmisten arkipäivän elämään liittyvät ongelmat ja tarpeet, jotka oppimis- ja kehitysprosessin ensivaiheessa tunnistetaan ja määritellään. Toiseksi, toiminta ja siihen liittyvä yhteisössä tapahtuva oppiminen perustuu olemassaoleviin resursseihin, niiden systemaattiseen kehittämiseen ja jalostamiseen. Aikuiskasvattajien hallussaan pitämät resurssit (tietous, valmiudet, koordinointikyky) tulee kytkeä olennaiseksi osaksi kyseistä kehitysprosessia. Kolmanneksi, yhteisökasvatuksen tavoitteena on olemassa olevan sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen tilanteen sekä elämänlaadun ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.


Seikkailukasvatus


H. Clarke määrittelee seikkailukasvatuksen keskeiseksi päämääräksi ”asettaa ihminen niin uuteen ja haastavaan tilanteeseen, että automaattiseksi muuttuneet toimintatavat ja roolit eivät siinä toimikaan odotetulla tavalla. Tätä seuraa niiden kyseenalaistaminen ja tietoinen uudelleenprosessointi.” Tulkitsen tämän päämäärän siten, että seikkailun avulla ja kautta ihminen, seikkailija, pyritään saamaan tietoiseksi omista toimintatavoistaan ja rooleistaan sekä niihin sisältyvistä rajoituksista. Seikkailusta ja siihen sisältyvistä haasteista selviytyminen edellyttää uusien toimintatapojen ja roolien tietoista omaksumista. Näin tulkittuna seikkailukasvatuksen – kuten myös aikuiskasvatuksen – päämääränä on uudistava oppiminen.


S. Bowles nostaa esiin seikkailukasvatuksen ekologisen ulottuvuuden. Luonnossa seikkaileminen, luonnonvoimien kohtaaminen tarjoaa mahdollisuuden opetussuunnitelmien ulottumattomissa oleviin välittömiin ja kokonaisvaltaisiin ekologisiin kokemuksiin, joiden seurauksena voi olla ihmisen ja luonnon välistä suhdetta luotaava syvällinen ja merkityksellinen oppiminen. Hän myös tähdentää kritiikin merkitystä kaikissa kasvatusprosesseissa. Siihen liittyen seikkailu voidaan ymmärtää rajojen ylittämisenä, kriittisenä tietoisuutena ja ahdistavien rutiinien vastustamisena.


Yhteisö- ja seikkailukasvatuksen yhtymäkohtia


Yhteisö- ja seikkailukasvatusta tulisi, niin periaatteellisella kuin käytännön toiminnan tasolla, tarkastella toisiaan täydentävinä kasvatuksen muotoina. Seuraavat oppimisen ulottuvuudet osoittavat millaisia periaatteellisia yhtymäkohtia näillä kahdella kasvatuksella on.


Informaalisuus. Vaikkakin sekä seikkailu- että yhteisökasvatus kytkeytyvät monin eri tavoin formaaleihin oppimisen konteksteihin (koulutusorganisaatioihin), on kasvatusten yhteisenä lähtökohtana ja tavoitteena informaaleihin oppimisen konteksteihin sisältyvän oppimispotentiaalin hyödyntäminen. Seikkailuun sinänsä sisältyy keskeisenä ulottuvuus, jota voitaisiin kuvata käsitteillä ennalta-arvaamattomuus, hallitsemattomuus ja sattuma. Yhteisökasvatuksessa lähtökohtana on arkeen eli yhdistyksissä, seuroissa, vapaa-ajan viettopaikoissa ja kodeissa tapahtuviin kohtaamisiin sekä keskusteluihin liittyvä oppimispotentiaali, joka niinikään on suunnittelun ja hallinnan tavoittamattomissa.


Toiminnallisuus. Niin seikkailu- kuin yhteisökasvatus perustuu ihmisen aktiiviseen ja kokonaisvaltaiseen toimintaan tietyssä toimintaympäristössä. Keskeistä on myös se, että toimintaympäristö määrittää toiminnan ehdot ja mahdollisuudet. Toiminta voidaan ymmärtää sekä oppimisen ja kasvun edellytyksenä että sen seurauksena.


Elämyksellisyys/kokemuksellisuus. Toiminnan kautta syntyvät elämykset ja kokemukset ymmärretään seikkailukasvatuksessa ihmisen mieltä avaavina ja luovuutta edesauttavina ärsykkeinä ja herätteinä. Yhteisökasvatuksessa hyödynnetään usein jo olemassaolevia, yksittäisen ihmisen elämäntilanteeseen, yhteisöön, sen sisäiseen vuorovaikutukseen sekä yhteiskunnalliseen rooliin liittyviä kokemuksia. Keskeistä on elämysten ja kokemusten yleispätevyys.


Kontekstuaalisuus. Oppimisen keskeisenä lähtökohtana, resurssina, edesauttajana ja mahdollistajana on tietty fyysinen ympäristö sekä siihen sisältyvät haasteet ja mahdollisuudet. Seikkailukasvatuksessa fyysisenä ympäristönä on useimmiten melko neutraali luonto, joka luo puitteet omakohtaiselle kokemukselliselle oppimiselle. Yhteisökasvatuksessa oppimisympäristönä on ihmisen arkipäiväinen elintila ja sen yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on yhteisön jäsenten saattaminen tietoiseksi omasta suhteestaan elinympäristöönsä sekä heidän herättäminen tietoiseen toimintaan siihen vaikuttamiseksi.


Sosiaalisuus. Kummassakin käsillä olevassa kasvatuksen muodossa sosiaalisuus ymmärretään samanaikaisesti niin keskeisenä voimavarana kuin tärkeänä osana oppimisen kontekstia. Seikkailukasvatuksessa korostuu yksilön ja ryhmän erottamaton vuorovaikutus. Yhteisökasvatuksessa yhteisö on aina tietyssä mielessä olemassa mutta siihen sisältyvät sosiaaliset voimavarat ovat usein tiedostamattomia ja näin ollen aktivoimatta. Lähtökohtana onkin oppimisen ja kasvun sosiaalisen kontekstin aktivoiminen.


 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje