Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Kansansivistyksen tiet

Seppo Niemelä, 2.1.2008


*Artikkeli


Kansansivistys syntyi Pohjoismaissa perusteiltaan yhtenäisenä, vaikkakin kansallisin eroin. Varsin mittavaksi kasvanut järjestelmä kansanopistoineen ja sivistysliittoineen joutui viimeistään 1960-luvulla niin sanotusti huonoon huutoon. Sivistys poistui aktiivisesta kielenkäytöstä. Ennustettiin koko toiminnan loppumista.


Yhtenä syynä oli varmaan ajan saatossa sivistykseen jäykistynyt patina. Monet tavoitteet, esimerkiksi laajaan osallistumisen perustuva demokratia, olivat toteutuneet. Toisaalta ammatillisen aikuiskasvatuksen kasvavat tarpeet vaativat ihan toisin volyymein uutta huomiota.


Pohjoismaat reagoivat tähän eri tavoin. Kuvaavaa on, että kansansivistyksen kotimaassa Tanskassa menetettiin usko koko kansansivistykseen. Jopa alan toimintaa säätelevä laki muutettiin laiksi vapaa-aikaopetuksesta. Sivistyksen sijasta työ- ja vapaa-aika alkoivat jäsentää aikuiskasvatusta.


Grundtvigilaiset voimat eivät kuitenkaan antaneet periksi ja panostivat kansasivistykseen, tai kansanvalistukseen kuten Tanskassa sanotaan. Asia kupli hallinnossa ja päätyi siihen, että laki muutettiin uudelleen kansanvalistuslaiksi vuonna 1991. Se toimi mm. kansanopistojen, tanskalaisten päiväkansanopistojen ja sivistysliittojen rahoituspohjana.


Ruotsissakin kypsyttiin hylkäämään kansansivistys 1980-luvun lopulla. Asiaa käsitellyt komitea ehdotti välimietinnössään sitä, että alan oppilaitokset suunnataan paikkaamaan koulujärjestelmän aukkoja. Ehdotus herätti kuitenkin myrskyisen kritiikin. Jopa komitean puheenjohtaja vaihdettiin.


Ruotsin keskustelun tulos oli omaleimaisen kansansivistyksen vahvistuminen. Kansansivistys sai uuden demokratiaa painottavan lakinsa. Kansansivistystyön vapaus ratkaistiin muodostamalla valtion ja sivistyskentän väliin kansansivistysneuvosto. Se sai valtiolta rahat ja jakoi ne, mutta toisaalta vastasi valtiolle toiminnan tuloksellisuudesta.


Neuvosto aloitti mittavan arviointitoiminnan, joka oleellisesti selkeytti kansansivistystyön asemaa ja erikoislaatua. Kuvaavaa on, että neuvoston laatima Folkbildningens framsyn-asiakirja vuodelta 2004 johti jo muutenkin avokätisen sivistystyön rahoituksen huomattavaan lisäämiseen.


Suomessa huonoon maineeseen reagoitiin hylkäämällä kansansivistystyön nimestä yhteisöllinen sana kansa ja samalla sen pedagoginen perintö. Instituutioita kannustettiin tekemään kunniallista uutta yksilökeskeistä aikuiskasvatusta. Kehitystä raamitettiin aikuiskasvatuskomiteoissa.


Oleellinen ohje Kosti Huuhkan kiteytyksen mukaan oli se, että sivistystyön tulee itse löytää tehtävänsä. Tavoite oli kansansivistykselle sympaattinen, mutta johti siihen, että tehtävä hajaantui satoihin suuntiin.


Käsitys omaleimaisesta kansansivistystyöstä alkoi vähitellen hiipua. Samalla sivistystyö irtautui yhteisöllisestä perustastaan. Kehitystä vielä vahvisti vuonna 1994 tapahtunut siirtyminen suoriteperusteisuuteen ilman merkittäviä sivistyspohjaisia korjauskertoimia.

Tulevaisuus on juuri nyt hyvin avoin. Sen kynnyskysymyksiä ovat, mitä vapaa sivistystyö on ja mitä se tekee.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje