Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Kansan palautus sivistykseen

Seppo Niemelä, 13.1.2008


*Artikkeli


Kansansivistys kuuluu vielä monen vanhemman polven sanankäyttäjän sanastoon. Esimerkiksi Paavo Lipponen puhuu sitkeästi kansansivistyksestä. Vapaa sivistystyö tuntusi hänen niin kuin monen muunkin suussa teennäiseltä liirumilta. Kansansivistys on jämerä ilmaisu.

Silti Suomessa sana kansa hylättiin vähin äänin ja ilman suurempaa keskustelua sivistystyön nimestä viimeistään 1960-luvulla. Leena Koski aloittaa kansan ja kasvatuksen suhteen tutkimisen kirjassa Edistävä ja viihdyttävä aikuiskasvatus. Hänen mukaansa sanaa ei aktiivisesti käytetty oikeastaan koko 1900-luvulla.

Tässä Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista. Niissä sana kansa on ollut keskeinen selityksen kohde aina, kun kansansivistystä analysoidaan. Kansan ulottuvuudet ovat tuoneet tärkeitä lisiä sivistystyön tehtäviin.

Vanhinta kerrostumaa on kansa kuvaamassa yhteistä rahvasta yläluokan vastapainona. Tähän juurtuu kansansivistyksen tasa-arvoa edistävä tehtävä. Toinen käsitys on kansa kaikki kansakunnan jäsenet sisältävänä koko kansana, sinä jolle valta Suomen perustuslain mukaan kuuluu. Tämä korostaa kansansivistystä kansanvallan tukijana. Kansankulttuuri puolestaan tuo mukaan kulttuurisen elementin.

Nämä sosiaaliset ulottuvuudet tavallaan pyyhkiytyivät sivistystyön tehtävistä kansan kadottamisen mukana. Tosin niitä on muulla tavoin korostettu. Esimerkiksi vapaan sivistystyön lain tarkoituspykälä nimenomaisesti mainitsee tasa-arvon ja kansanvallan sivistystyön tehtävinä. Kansankulttuuri ja siihen usein liitetty idea  yhtenäiskulttuurista on korvautunut moniarvoisuudella.

Yritän antaa muutamia polunpäitä niille, jotka alkavat aktiivisesti kansan vaiheita tutkia. Saattaa olla, että Suomessa jäi jotenkin kesken se kehitys ”rahvaasta kansaksi” tai alamaisesta kansalaiseksi, joka muissa Pohjoismaissa oli yksi keskeisistä sivistystyön tavoitteita. Tässä prosessissa myös sana kansa lukkiutui Pohjolassa niin lujasti tarkoittamaan demokratioiden kansoja, että se kesti läpi  1900-luvun karikoiden.

Suomessa kansa kontaminoitui ainakin kolmessa prosessissa. On sanottu, että ihanteellinen runebergiläinen kuva kansasta suorastaan esti tajuamasta etenkin tilattoman väestön nopeaa kasvua ja kurjistumista. Kun kansa sitten turvautui aseelliseen kapinaan, se tuntui kansallisuusmiesten silmissä tuplapetokselta. Kansaa ja kansan valtaa piti ainakin varoa. Turvallisinta oli keskittyä poimimaan yksilöitä sivistyksen piiriin.

Kansa ja kansatiede kuuluivat rotuteorialla terästettynä myös natsien keskeiseen sanastoon. Saksassa arjalainen valtiaskansa oli kaikkea muuta kuin pohjoismaista kulttuurista itsemääräämisoikeutta. Kolmannen valtakunnan ajatuksilla oli omat kannattajansa myös Suomen sivistyneistössä. Kansan merkitys sai lisää tummia kerrostumia.

Natsien kansa-sanan väärinkäyttö pilasi koko sanan niin, ettei se vieläkään kuulu Keski-Euroopassa korrektiin kielenkäyttöön. Kuvaavaa on, että Berliinin uuden parlamenttitalon fasadissa lukee äänestyksessä niukasti voittanut ”Väestölle”. Hävinnyt esitys oli ”Saksan kansalle”.

Kolmannen käsittelynsä kansa sai, kun toisen maailmansodan jälkeen perustettuja yhden puolueen diktatuureja alettiin nimittää tuplakansanvalloiksi eli kansandemokratioiksi. Vastaava ihanne oli voimalla esillä myös Suomen sodanjälkeisessä poliittisessa elämässä.

Kun näitä kansan merkityksen kerroksia ajattelee, alkaa ymmärtää, miksi sivistysväki muina miehinä hylkäsi koko kansan. Kerrostumat ovat kuitenkin tänään kaukaista historiaa. Itse olisin valmis palauttamaan kansan kansansivistykseen. Suomen peruslaki sanoo yksiselitteisesti, että valta Suomessa kuuluu kansalle. Kyllä se sivistystyönsä ansaitsee.

Nykypäivän Suomen kansa on monikulttuurinen ja moniuskontoinen. Kansansivistystyön kunniakas tehtävä on tukea sitä, että Suomessa vaikuttavat kulttuurit voivat kehittyä kukin omalta pohjaltaan, että ne kykenevät dialogiin ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa  ja että kaikki suomalaiset voisivat saman kansan tasa-arvoisina jäseninä ohjata demokratian periaatteiden mukaan asuinmaataan.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje